Vieroitettujen varsojen kylmänsietokyky

Vieroitettujen, pihatossa kasvatettavien varsojen alemman kriittisen lämpötilan arviointi

Hevostietokeskuksen toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vieroitettujen, pihatossa kasvatettavien varsojen ns. alempaa kriittistä lämpötilaa, eli lämpötilarajaa, jonka alapuolella lämmönhukka ja aineenvaihduntanopeus lisääntyvät merkittävästi kylmässä ympäristössä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimukseen osallistui 10 syksyllä vieroitettua varsaa, joista kuusi oli lämminveriravureita ja neljä suomenhevosia.

Varsat viettivät lokakuusta alkaen talven kylmäpihatossa, jossa niillä oli vapaa pääsy kuivitettuun pihattohalliin ja ulkotarhaan. Hevosilla oli vapaasti saatavilla karkearehua, lisäksi ne saivat väkirehuja yksilöllisen tarpeensa mukaisesti. Varsoja kuvattiin talven aikana lämpökameralla 0 °C, -9 °C, -16 °C ja -23 °C lämpötiloissa tuulettomissa, suojaisissa olosuhteissa. Lämpökamerakuvista laskettiin varsojen luovuttama lämmönmäärä (W/m2) kaulalta ja rungolta. Lisäksi varsoilta otettiin kuvausten yhteydessä karvanäyte, ja niiden lihavuuskunto määritettiin. Varsat olivat normaalissa lihavuuskunnossa koko talven ajan.

Tulokset

Ympäristön lämpötila vaikutti varsojen lämmönhukan tasoon. Lämmönhukka oli samaa tasoa 0 °C ja -9 °C lämpötilassa, mutta lisääntyi merkittävästi lämpötilan laskiessa -16 °C lämpötilaan. Kaulan ja rungon lämmönhukassa ei ollut eroa -9 °C kuvausta lukuun ottamatta.

Johtopäätökset

Merkittävästi lisääntyneen lämmönhukan perusteella varsojen alempi kriittinen lämpötila sijaitsi -9 °C ja -16 °C välissä. Pihatossa kasvatettavat, vieroitetut varsat joutuvat siten Suomen olosuhteissa oleskelemaan pitkiä aikoja alemman kriittisen lämpötilansa alapuolisissa lämpötiloissa, vaikka ne olisivatkin sopeutuneet kylmään elinympäristöön. Lisääntyvä lämmönhukka alemman kriittisen lämpötilan alapuolella (kylmemmässä kuin -9 °C) merkitsee siis sitä, että varsat tarvitsevat  normaalia enemmän energiaa ruokinnasta, jotta energiaa riittäisi lämmöntuotantoon ja normaaliin kasvuun kylmässä elinympäristössä. 

On kuitenkin muistettava, että tuulen ja sateen vaikutuksesta alemman kriittisen lämpötilan raja saavutetaan jo korkeammissa lämpötiloissa. Lisäksi lämpötilarajassa voi olla suuria yksilöllisiä eroja mm. hevosen lihavuuskunnosta ja rodusta riippuen. 

Tutkimus: Autio, E., Heiskanen, M-L. & Mononen, J. 2007. Thermographic evaluation of the lower critical temperature in weanling horses. J. Appl. Anim. Welf. Sci., 10 (3), 207-216.

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.