Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Osteokondroosi
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
- Meneillään olevat hankkeet
-
Päättyneet hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Karkearehujen sisältämät vitamiinit ja vitamiinilisäruokinta
Heinästä saatavat vitamiinit
Laidunnurmi sisältää runsaasti A- ja E-vitamiineja, mutta osa vitamiineista menetetään jo heinää korjatessa. Valtaosa heinän sisältämistä A-vitamiinin esiasteista eli karotenoideista voi tuhoutua heinän korjuuprosessin aikana. Korjuun jälkeen heinän sisältämä karotenoidipitoisuus laskee keskimäärin n. 7 %/varastokuukausi. Tämä on hyvä huomioida erityisesti, mikäli ruokinnassa käytetään ylivuotista heinää. Lehtevä ja varhain korjattu heinä sisältää enemmän A-vitamiinin esiasteita kuin kortinen ja myöhään korjattu heinä. Heinän väri toimii sen sisältämien karotenoidien mittarina. Vihreässä heinässä on runsaammin karotenoideja kuin kellertäväksi muuttuneessa heinässä. Myös heinän sisältämä E-vitamiini tuhoutuu herkästi auringonvalon, hapen ja kosteuden vaikutuksesta. Heinän korjuussa saatetaan menettää jopa 60 % heinän sisältämästä E-vitamiinista. Sen sijaan heinän kuivuminen auringonpaisteessa lisää heinän D-vitamiinipitoisuutta. Vitamiinit ovat ainoita ravintoaineita, joiden pitoisuudet laskevat heinän varastoinnin aikana. Varastointi ei vaikuta esimerkiksi heinän valkuais- tai kivennäisainepitoisuuksiin.
Kuva. Heinänkorjuuajankohdan sää vaikuttaa heinän ravintoainepitoisuuksiin. Sateet ja heinän kastuminen vähentävät heinän sisältämien vitamiinien määrää. Heinän kuivuminen aurinkoisella kelillä vähentää heinän A- ja E-vitamiinipitoisuuksia, mutta lisää sen D-vitamiinipitoisuutta.
Kuva. Heinän vihreä väri kertoo sen sisältämistä A-vitamiinin esiasteista, karotenoideista. Vihertävässä heinässä on jäljellä enemmän karotenoideja kuin kellertäväksi muuttuneessa heinässä. Valon ja ilman vaikutukselle altistunut paalin ulkopinta voi olla erivärinen kuin sen sisäpuoli. Heinäpaali kannattaakin avata, ja tutkia sen väriä myös paalin sisältä.
A-, D- ja E-vitamiinit hevosten sisäruokinnassa
A-, D- ja E-vitamiinitäydennys on sisäruokintakaudella tarpeen erityisesti hevosilla, joita ruokitaan pääosin karkearehuilla, viljalla ja peruskivennäisillä. Talven edetessä hevosen elimistöönsä varastoimat vitamiinivarastot kuluvat loppuun, karkearehun vitamiinipitoisuus heikentyy, eikä pimeinä talvikuukausina D-vitamiinia muodostu hevosen iholla auringonvalon vaikutuksesta. Vitamiinilisäyksen tarve onkin yhteydessä hevoselle annettaviin perusrehuihin. Jos olet valinnut hevosellesi kivennäisvalmisteen, johon on valmiiksi lisätty myös hevosen päivittäin tarvitsemat vitamiinit, ei vielä erillistä A-, D- ja E-vitamiinilisää tarvita. Myös täysrehuilla ruokittaessa on lisävitamiinien tarve yleensä hyvin pieni. Kuitenkin etenkin kasvavien varsojen riittävä D-vitamiinin saanti kannattaa myös täysrehuilla ruokittaessa tarkastaa, koska kasvavilla varsoilla puutteellinen D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja heikentää luustoa.
E-vitamiinilla on tärkeä rooli monissa elimistön toiminnoissa kuten immuunipuolustuksessa sekä hermojen ja lihasten toiminnassa. Suurin E-vitamiinin tarve on tiineillä ja imettävillä tammoilla, varsoilla ja nuorilla hevosilla sekä urheiluhevosilla. Myös ruokinnassa käytettävä kasviöljy lisää hevosen E-vitamiinin tarvetta. E-vitamiinin tarve kasvaa noin 200 mg/1 dl kasviöljyä. E-vitamiinitäydennys parantaa siitostammojen ternimaidon laatua, ja sitä kautta varsojen vastustuskykyä. Hevosten tarvitsemien A-, D- ja E-vitamiinien määrät löytyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä ruokintasuosituksista.
Entä C-, K- ja B-vitamiinit?
Hevosille myytävästä rehuvalikoimasta voi helposti saada sen kuvan, että hevosten ruokintaan tarvitaan runsaasti C-, K- ja B-vitamiineja. Terveellä hevosella K- ja B-vitamiineja muodostuu kuitenkin luonnostaan hevosen paksusuolessa olevien mikrobien toiminnan tuotoksena. Lisäksi hevonen saa K- ja B-vitamiineja perusrehuista. K-vitamiinin esiastetta on runsaasti karkearehuissa, joista se imeytyy hevosen ohutsuolessa ja muuttuu maksassa aktiiviseksi K-vitamiiniksi. Esimerkiksi viljat, leseet ja hiiva toimivat puolestaan hyvinä B-vitaminin lähteinä. C-vitamiinia muodostuu hevosen maksassa ja sitä varastoituu moniin kudoksiin, joten terve hevonen ei yleensä tarvitse erillistä C-vitamiinilisää.
Hevonen tarvitseekin useimmiten vain poikkeustapauksissa C-, K- ja B-vitamiineja erillisistä vitamiinilisistä. Vitamiinilisä voi olla tarpeen, mikäli hevosen suolistomikrobiston normaalitila on häiriintynyt esimerkiksi stressin, antibioottikuurin tai pidempiaikaisen ripulin vuoksi. Myös vieroitetut varsat, joiden suoliston toiminta ei ole vielä täysin kehittynyttä, saattavat hyötyä K-vitamiinilisästä niiden ensimmäisellä sisäruokintakaudella, sillä K-vitamiini tukee varsojen luuston kehittymistä. Runsaasti rehuja saavien urheiluhevosten ruokinnassa voidaan käyttää B-vitamiinilisää, sillä B-vitamiinit osallistuvat energia-aineenvaihduntaan. B-vitamiineja voidaan antaa hevoselle myös karvanvaihdon aikaan. B-vitamiinien ryhmään kuuluvan H-vitamiinin (biotiini) avulla saatetaan saada parannettua hevosen kavioiden ja karvapeitteen kuntoa. Suolistomikrobien toimintaa, ja sitä kautta vitamiinien muodostumista voidaan tukea ruokkimalla hevosta hyvälaatuisella karkearehulla ja välttämällä väkirehuvaltaista ruokintaa.
Liiallisen vitamiiniruokinnan haitat
Vitamiinien saannilla on olemassa toksisuusraja eli liian suuret vitamiinimäärät voivat aiheuttaa hevoselle myrkytyksen. Tarpeetonta vitamiinien yliannostusta onkin aina syytä välttää. Yliannostuksen, ja siitä aiheutuvien haittavaikutusten vaara on suurin, jos ruokinnassa käytetään useita samoja vitamiineja sisältäviä teollisia rehuja tai vitamiinivalmisteita. Oivana apuvälineenä vitamiiniruokinnan täsmentämisessä toimivat erilaiset hevosten ruokintalaskurit.
Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.
Päivitetty 2.2.2021.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow