Ruoki hevosta tarpeen mukaan

Hevosen ruokinnan tavoitteena on koostaa ruokavalio, joka tyydyttää oikeassa suhteessa hevosen kaikkien ravintoaineiden tarpeen. Hevosen ravintoaineiden tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat mm. hevosen koko, käyttötarkoitus, rotu, ikä ja temperamentti. Ruokinnan optimointi tarkoittaa tarkkoja tarvelaskelmia ja ruokinnan täydentämistä erityisen huolellisesti vain ja ainoastaan osoitetun tarpeen mukaan. Tällä tavoin tilalla tuotettu sekä sen ulkopuolelta tuotu rehu menevät oikeaan tarkoitukseen, eikä talliyrittäjä tai hevosen omistaja maksa turhasta. Optimoinnin avulla myös maatalouden ympäristökuormitus vähenee, sillä päästöjä aiheuttavalle yliruokinnalle ei jää mahdollisuutta.

Karkearehujen laatu

Karkearehut ovat hevosen tärkein ravintoaineiden lähde. Karkearehun ravitsemuksellinen laatu saadaan selville ainoastaan rehuanalyysin avulla. Muu ruokinta suunnitellaan karkearehun laadun mukaan. Rehuanalyysin teettäminen karkearehusta on tärkeää sopivien rehujen valitsemiseksi ja yli- ja aliruokinnan välttämiseksi.

Hevosen heinän raakavalkuaisen määräksi suositellaan eri hevosryhmissä seuraavaa:

Siitostammat ja varsat 120–150 g/kg ka
Valmennettavat hevoset 100–120 g/kg ka
Kevyttä työtä tekevät harrastehevoset 80–100 g/kg ka

Yleisin syy hevosten valkuaispuutteeseen on ruokinnassa käytettävän karkearehun alhainen valkuaispitoisuus, joka johtaa helposti valkuaispuutteeseen etenkin siitostammoilla, varsoilla ja raskasta työtä tekevillä hevosilla. Hyvin sulava ja valkuaispitoinen odelmaheinä soveltuu parhaiten hevosille, joiden valkuaisen tarve on korkea, kuten siitostammoille ja varsoille.

Ylimääräinen valkuainen ruokinnassa lisää:

Hevosen juoman veden määrää (heikkolaatuisen/liiallisen valkuaisen sisältämästä typestä muodostuu virtsan mukana erittyvää ureaa)
Kustannuksia (ylimääräiset rehut, kuivikkeet, työ)
Lannasta haihtuvia kasvihuonekaasuja, tarha-alueilta huuhtoutuvan typen määrää, ammoniakin hajua tallissa
Hevosen hikoilua (valkuaisen hajoamisesta muodostuu elimistössä enemmän lämpöä kuin rasvan tai hiilihydraattien hajoamisesta)
Riskiä ruuansulatushäiriöihin
Virtsan mukana elimistöstä poistuvien elektrolyyttien määrää
Pitkällä aikavälillä riskiä lihomiseen

Suosi kotimaisia valkuaisrehuja

Soijan tuotannolla on merkittäviä kasvihuonepäästövaikutuksia sen aiheuttamien suorien ja epäsuorien maankäyttömuutoksien, erityisesti metsien hävittämisen vuoksi. Hevosten rehuissa soijaa voidaan korvata kotimaisilla valkuaislähteillä, kuten härkäpavulla, rypsillä ja perunaproteiinilla.

Ruokinnan tarkastaminen ruokintalaskurin avulla

Hopti-ruokintalaskuri auttaa hevosen tarpeiden mukaisen ruokinnan toteuttamisessa. Laskelmat 1–4 havainnollistavat karkearehun ravitsemuksellisen laadun merkitystä. Esimerkkien kuvaajissa punainen viiva kuvaa 100 % -tasoa, jolla hevosen minimitarve energian (ME), sulavan raakavalkuaisen (Srv), kalsiumin (Ca) ja fosforin (P) osalta täyttyy. Ruokittaessa varsaa valkuaisköyhemmällä heinällä (laskelma 1) varsa tarvitsisi todellisuudessa kaksinkertaisen määrän (1400 g/vrk) kaupallista valkuaisrehua ohjeelliseen annostukseen verrattuna riittävän valkuaisen määrän saamiseksi. Käytettäessä ruokinnassa valkuaispitoisempaa heinää (laskelma 2) varsalle riittäisi sen sijaan ohjeellista annostusta pienempi määrä valkuaisrehua (500 g/vrk).

Laskelma 1. Vieroitettu lv-varsa, paino n. 255 kg (heinässä matalampi valkuaispitoisuus)

Ruokinta sisältää:

6,0 kg esikuivattua säilöheinää (ka-pit. 75 %, raakavalkuaista 72 g/kg ka)
700 g valkuaisrehua (valmistajan ohjeellinen määrä)
580 g kauraa
300 g kivennäistä

Laskelma 2. Vieroitettu lv-varsa, paino n. 255 kg (heinässä korkeampi valkuaispitoisuus)

Ruokinta sisältää:

7,5 kg esikuivattua säilöheinää (ka-pit. 58 %, raakavalkuaista 137 g/kg ka)
700 g valkuaisrehua (valmistajan ohjeellinen määrä)
580 g kauraa
300 g kivennäistä

Kevyttä työtä tekevien harrastehevosten heinäksi sopii valkuaispitoisuudeltaan esimerkiksi odelmaheinää (laskelma 3) vähemmän valkuaista sisältävä heinä (laskelma 4), jotta hevosen valkuaisen saanti ei nouse liian korkeaksi. Laskelmassa 3 hevosen sulavan raakavalkuaisen ja kalsiumin saanti on yli 150 % minimitarpeesta, jonka vuoksi kuvaajassa olevat palkit värjäytyvät mustiksi.

Laskelma 3. Harrastehevonen, paino n. 500 kg (heinässä korkeampi valkuaispitoisuus)

Ruokinta sisältää:

11,5 kg odelmaheinää (ka-pit. 66,5 %, raakavalkuaista 125 g/kg ka)
170 g kivennäisvalmistetta
30 g merisuolaa
ADE-vitamiinivalmistetta

Laskelma 4. Harrastehevonen, paino n. 500 kg (heinässä matalampi valkuaispitoisuus)

Ruokinta sisältää:

8,5 kg kuivaa heinää (ka-pit. 91,6 %, raakavalkuaista 86,7 g/kg ka)
0,5 kg kauraa
170 g kivennäisvalmistetta
30 g merisuolaa
ADE-vitamiinivalmistetta

Materiaali on tuotettu Suomen Hevostietokeskuksen Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa.

28.3.2022

Avainsanat

hevostallien hiilivirrat ruokinta

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Ruoki hevosta tarpeen mukaan

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje