Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
- Hevosen hyvinvointi
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Vastasyntyneen varsan refleksit ja käyttäytyminen
Normaali vastasyntynyt varsa nostaa päätään ja kaulaansa ja laskee ne alas rintakehäänsä vasten muutamien sekuntien kuluttua siitä, kun sen lantio on tullut ulos tamman synnytyskanavasta. Edellä mainittu oikaisurefleksi repäisee sikiökalvon auki, jotta varsan on mahdollista hengittää. Oikaisurefleksin aikana varsan takajalat ovat liikkumattomat sikiökalvojen peittäminä. Oikaisurefleksin jälkeen varsan pään ja kaulan liikkeet ovat epävakaat, sen korvat osoittavat taakse tai sivuille ja sen silmät ovat auki. Varsa yrittää myös ryömiä poispäin emästä päästäkseen irti sikiökalvoista. Ellei emä ole vielä noussut ylös niin varsan liikehdintä katkaiseen myös napanuoran. Joskus sikiökalvo repeää ja napanuora katkeaa tamman noustessa nopeasti ylös pian varsan syntymän jälkeen.
Varsoilla esiintyy myös pupillirefleksi, eli silmän mustuainen supistuu kirkkaan valon kohdistuessa siihen noin 10 minuutin kuluttua syntymästä. Varsoilla esiintyy binokulaarinen refleksi 25 minuutin kuluttua syntymästä ja ne saavat tällöin myös näköstimuluksia liikuttamalla silmiään ja päätään. Varsat orientoituvat ääntä kohden 40 minuutin kuluttua syntymästään, jolloin ne liikuttavat korviaan ääntä kohden mutta eivät vielä reagoi hätkähtäen voimakkaisiin ääniin. Imemisrefleksin aiheuttaa turpaan osuva stimulus ja refleksi esiintyy noin 30 minuutin kuluttua syntymästä. Varsa saattaa tehdä imemisliikkeitä myös ilmaan.
Varsan ensimmäiset yritykset nousta seisomaan ovat hyvin epävakaita ja varsan on vaikea pysyä pystyssä. Suurin osa varsoista on noussut seisomaan 40-60 minuutin kuluttua syntymästä, ja niiden koordinaatiokyky on niin hyvä, että ne pystyvät kävelemään.
Kuva: Kun varsa on noussut ylös, se alkaa tutkia välittömässä läheisyydessä olevaa ympäristöä, kuten tamman etujalkoja, kylkiä, ryntäitä, sukupuolielinten aluetta ja karsinan seiniä.
Varsa pyrkii voimakkaasti imemään ja se etsii turpansa kosketustunnon ja hajuaistinsa avulla tamman utaretta. Suurin osa varsoista imee maitoa kahden tunnin kuluttua syntymästään.
Sen jälkeen kun varsa on ensimmäisen kerran onnistunut imemään, sen kiinnostus muuta ympäristöä kohtaan lisääntyy. Tällöin varsa tutkii edelleen emänsä kehoa ja se saattaa hamuta ruohoa, olkia ja ulosteita. Varsa tutkii uusia asioita katsellen, kuunnellen, haistellen sekä tunnustellen päällään, turvallaan ja kielellään. Ensimmäisten elintuntien aikana varsa on myös kiinnostunut seuraamaan laajaa liikkuvaa objektia, koska tällöin se leimautuu emäänsä.
Neljän tunnin kuluttua syntymästään varsa kykenee ravaamaan ja laukkaamaan. Tällöin se pystyy myös leikkimään, puremaan ja hätistelemään jaloillaan ja hännällään hyönteisiä. Takaisin makuulle asettuminen ei ole vastasyntyneelle varsalle helppoa ja se onnistuu hyvin vasta useiden yritysten jälkeen. Makuulle asettumisen jälkeen varsa tavallisesti nukkuu ensimmäisen kerran.
Varsa ulostaa ensimmäisen kerran 1-4 tunnin kuluttua syntymästä. Varsat virtsaavat ensimmäisen kerran noin 12 tunnin kuluttua syntymästä ja tämän jälkeen virtsaamistiheys on noin kerran tunnissa. Virtsaamistiheys alenee varsan vanhetessa.