Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Hevosen riittävä veden saanti talvella

Kuva. Hevosilla tulee olla juomakelpoista vettä saatavilla tarhassakin, jos niitä pidetään pitkä päivä ulkona. Lumi ei riitä juomaveden korvikkeeksi.
Veden tarve
Veden tarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten hevosen tekemän työn määrä, hevosen koko ja rehujen kuiva-ainepitoisuus. Veden perustarve on täysikasvuisella joutilaalla hevosella noin 5 l/100 kg elopainoa/vrk (Hevosen vedentarvelaskuri). On kuitenkin hyvä muistaa, että veden perustarve vaihtelee paljon eri hevosyksilöiden välillä esimerkiksi erilaisen ruokinnan takia.
Juomaveden lämpötila
Tarjolla olevan veden lämpötila vaikuttaa kylmällä säällä hevosten juoman veden määrään. Yhdysvaltalaisessa Kristulan ym. (1994) tekemässä tutkimuksessa poneilla oli tarjolla vettä joko lämmitettävistä juoma-astioista (veden lämpötila keskimäärin +19˚C) tai astioista, joissa veden lämpötila oli lähellä jäätymispistettä (veden lämpötila lähellä 0˚C). Tutkimus toteutettiin tammikuussa, jolloin ilman lämpötila oli -20˚C - +5˚C. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ponit joivat vuorokaudessa noin 40 % enemmän lämmintä vettä kuin lähellä jäätymispistettä olevaa vettä. Lisäksi ponit joivat keskimäärin 38 % enemmän vettä, mikäli niiden juoma-astioihin lisättiin kahdesti päivässä lämmintä vettä, kuin jos tarjolla olevan veden lämpötila pysyi koko ajan lähellä jäätymispistettä. Ponien havaittiin juovan eniten kolmen tunnin sisällä niiden ruokinnasta riippumatta siitä, oliko vesi lämmintä vai kylmää. Tähän tutkimustulokseen viitaten hevosten talvitarhoihin kannattaisi laittaa joko lämmitettävät juoma-astiat tai lisätä niissä oleviin muihin juoma-astioihin lämmintä vettä mahdollisimman pian heinien antamisen jälkeen, jotta hevosten juoman veden määrää saataisiin kylmällä säällä lisättyä.
Juoma-astioiden toimivuus tarkastettava päivittäin
Automaattiastioiden toiminta tulee tarkistaa päivittäin. Automaattisten juomakuppien virtausnopeus on säädettävä hevoselle riittäväksi, ja sen tulisi olla 8–10 litraa/min. Kovina pakkaskausina vesiputket saattavat jäätyä, ja mikäli juoma-astioiden toimivuutta ei ole huomattu tarkastaa, voivat hevoset jäädä epähuomiossa kokonaan ilman vettä. Automaattiset ja lämmitettävät juoma-astiat, joissa vesi pysyy sulana kovallakin pakkasella, ovat pihattoon kaikista suositeltavimpia vaihtoehtoja.
Riittämätön juomavesi lisää ummetusähkyriskiä
Hevosen suolistossa oleva rehumassa sisältää normaalitilanteessa runsaasti vettä. Esimerkiksi ohutsuolessa rehumassan vesipitoisuus on jopa yli 90 %. Talvella hevosten ruokinnassa käytettävä kuiva heinä ja esikuivattu säilöheinä sisältävät huomattavasti enemmän kuiva-ainetta ja vähemmän vettä kuin laidunruoho. Kuiva-ainepitoinen karkearehuruokinta lisää hevosten tarvitseman juomaveden määrää, sillä karkearehujen sisältämät kuidut sitovat runsaasti vettä hevosen elimistöstä. Liian kuiva rehumassa lisää riskiä ummetusähkyn syntymiseen. Hevosen tarjolla onkin oltava jatkuvasti puhdasta ja raikasta juomavettä, jotta suolistossa kulkeva rehumassa pysyy riittävän kosteana. Hevosen sonnan laatua kannattaa talvella tarkkailla. Kuivat sontakikkarat saattavat olla merkki liian vähäisestä veden saannista.
Juomaveden ”maustaminen”
Mikäli vaikuttaa siltä, että hevonen juo huonosti, voidaan sitä houkutella juomaan paremmin ”maustamalla” vettä hevoselle mieluisammaksi. Veden joukkoon voidaan lisätä esimerkiksi seosmelassia (n. 1 dl melassia/10 l vettä), Pansuolaa (60 ml suolaa/10 l vettä), omenamehua (1 l mehua/10 l vettä) tai mash-rehua (n. 2 dl turvotettua mash-rehua/10 l vettä). Tarjottava vesi ei saa olla jääkylmää, vaan se annetaan hevoselle haaleana tai lämpimänä hevosen mieltymyksen mukaan.
Kuva. Vanhat hevoset voivat hyötyvät talvella lämpimän juomaveden tarjoamisesta, sillä ne saattavat vähentää kylmän veden juomista, jos se vihloo niiden kuluneita hampaita.
LÄHTEET:
Kristula, M.A.; McDonnell, S.M. (1994) Drinking water temperature affects consumption of water during cold weather in ponies. Applied Animal Behaviour Science 41: 155–160.
Hiney, K. Optimizing Water Intake. https://shareok.org/bitstream/handle/11244/49997/oksd_ansi_3931_2015-11.pdf?sequence=1
Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat-yhteistyöhankkeessa.
Päivitetty 11.1.2021.