Ratsastuskentän pölystä voi olla haittaa terveydelle

Ulkoratsastuskenttä voi pölistä runsaastikin etenkin lämpimällä ja kuivalla säällä, kun sitä ei ole kasteltu. Maneesissa pölisee helposti myös talvella pakkasjakson jälkeen.

Kuva. Hevosen kavioiden iskeytyminen kentän pintakerrokseen saa aikaan kuivan ja hienojakoisen aineksen liikkeelle lähdön. Pienikokoisimpia pölyhiukkasia ei erota paljaalla silmällä.

Pienimmät hiukkaset etenevät syvimmälle keuhkoissa

Ratsastuskentän pintakerroksesta voi irrota sekä epäorgaanista (esim. hiekkapöly) että orgaanista pölyä (esim. sontaa sisältävä hienoaines). Suuret pölyhiukkaset pysähtyvät ylähengitysteihin nenän ja nielun alueelle. Keuhkoihin pääsevistä hiukkasista suurimmat jäävät henkitorven ja keuhkoputkien alueelle, ja pienimmät hiukkaset, joita kutsutaan alveolijakeeksi, voivat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti. Terveyden kannalta haitallisimpia ovat pienimmät hiukkaset, mutta myös isot hiukkaset voivat aiheuttaa mm. ärsytystä ylähengitysteissä.

 
Kuva. Hengityselimistö puhdistaa, kosteuttaa ja lämmittää sisään hengitettyä ilmaa. Ilmassa olevat suurikokoiset pölyhiukkaset tarttuvat hevosen nenäontelon limaan.

Maneesissa työskentelystä ulkokenttää todennäköisemmin hengitystieoireita

Pölyn laadulla ja määrällä on merkitystä esimerkiksi ratsastuksenopettajille, jotka altistuvat työssään pölylle useiden tuntien ajan päivittäin.  Oman osansa hengitysilman mahdollisista epäpuhtauksista saavat myös ratsastuskentällä työskentelevät hevoset ja ponit sekä niiden ratsastajat. Maneesissa työskenteleville ratsastuksenopettajille kehittyy amerikkalaistutkimuksen mukaan todennäköisemmin keuhkoputkentulehduksen oireita kuin ulkoratsastuskentällä työskenteleville (Kollar ym., 2005).

Kuva. Ratsastuskentän pintakerroksesta vapautuva pöly laimenee ulkona tehokkaammin kuin maneesissa. Pölyävän hienoaineksen määrä lisääntyy kentän pintakerroksessa ajan myötä, kun pohjan rakentamiseen käytetyt materiaalit jauhautuvat hevosen kavioiden alla. 

Kentän kastelu ja hoito vähentävät pölyn määrää kansainvälisten tutkimusten mukaan

Bulfin työtovereineen (2019) mittasi kesällä erään, pääasiassa kuituhiekkapohjaisessa maneesissa työskennelleen, ratsastuskeskuksen työntekijän pölyaltistusta. Tutkimuksessa havaittiin, että pölisevältä kentältä ilmaan vapautuneen hienojakeisen kvartsipölyn määrä kohosi jopa sellaiselle tasolle, josta voi seurata pitkään jatkuvassa altistuksessa vakavia keuhkosairauksia. Kentän kastelu oli vähentänyt työntekijän pölyaltistuksen määrää merkittävästi.

Clauβen kollegoineen (2019) havaitsi, että sisäratsastuskenttien kuituhiekkapohjista vapautui enemmän pölyä kuin sisäratsastuskentiltä, joiden pintakerros oli hiekkaa tai hiekan ja puuhakkeen seosta. Myös tämän tutkimuksen johtopäätöksissä painotettiin sitä, että runsaasti kuitua sisältävän kentän pintakerroksen pölyämistä ennaltaehkäistään kentän säännöllisellä ja riittävällä kastelulla. Lisäksi kuidun nouseminen kentän pintaan tulisi estää. Tämä edellyttää kentän pintakerroksen säännöllistä möyhintää riittävältä syvyydeltä, jotta kuitu pysyy tasaisesti sekoittuneena hiekkaan.

Kuva. Kastelun tavoitteena tulisi olla, että kentän pintakerroksen kosteuspitoisuus saadaan pidettyä toivotulla tasolla koko massan paksuudelta. 

Hyvin hoidettujen maneesien sisäilman pölypitoisuudet pieniä Hevostietokeskuksen selvityksessä

Suomen Hevostietokeskus ry selvitti ratsastusmaneesien sisäilman laatua yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitoksen kanssa talviaikaan 2013-2015. Mittaukset toteutettiin kuudessa pohjoissavolaisessa maneesissa. Yhteen maneeseista tehtiin kaksi mittausta, joista ensimmäinen ennen ratsastusalan pintamateriaalikerroksen vaihtoa ja toinen 1 kk pintamateriaalikerroksen uusimisen jälkeen. 

Selvitykseen osallistuneiden ratsastusmaneesien pintakerros oli joko hiekkaa tai hiekan ja geopat-kuidun seosta. Ilmanäytteitä kerättiin kustakin maneesista vähintään kahden peräkkäisen ratsastustunnin ajan (näytteenottoaika ≥2 tuntia). Ulkoilman lämpötila oli mittauspäivinä lähellä 0 oC mittalaitteiden toimivuuden varmistamiseksi.

Ratsastustallien maneeseista mitatut sisäilman pöly- ja endotoksiinipitoisuudet olivat työhygieenisestä näkökulmasta tarkasteltuna pieniä. Hengittyvän pölyn pitoisuudet olivat 1-4 % epäorgaanisen pölyn HTP8h-arvosta 10 mg/m3. Endotoksiinipitoisuudet olivat enimmillään hieman yli 10 % ilman endotoksiinipitoisuuden 8-tunnin terveysperusteiseksi raja-arvoksi ehdotetusta arvosta 90 EU/m3

Yhdestä selvitykseen osallistuneesta maneesista mitattiin 2-3 -kertainen sisäilman kokonaishomemassapitoisuus muihin verrattuna. Kyseisen maneesin pintakerros (kuusi vuotta käytössä ollut hiekka-geopat-pohja) vaihdettiin mittauksen jälkeen. Kun maneesista otettiin uusi ilmanäyte 1 kk pintakerroksen uusimisen jälkeen, oli ilmanäytteen kokonaishomemassapitoisuus alle kolmannes edellisen näytteen pitoisuudesta.

Taulukko. Ratsastusmaneesien sisäilman laatu talvella ratsastustuntien aikana tehdyissä mittauksissa. Maneesissa oli mittaushetkellä yleisimmin viisi ratsukkoa. Näytteet kerättiin n. 130-160 cm korkeudelta. 

Maneesi Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 5

Nro 6

(mittaus tehty ennen pintakerroksen uusimista)

Nro 6

(mittaus tehty pintakerroksen uusimisen jälkeen)

Ratsastusalan pintakerros

hiekka hiekka hiekka hiekka hiekka + geopat

hiekka +

geopat

hiekka +

geopat

Hengittyvä pöly, mg/m3 0,19 0,36 0,16 0,12 0,36

0,22

0,10

Pölyn alveolijae, mg/m3

0,03 0,09 0,02 0,02 0,03 0,02 0,03
Kokonaishomemassa, U/m3 137 101 179 112 144 350 100

Endotoksiini, EU/m3

9 10 3 6 12 7 2

 

Kuva. Maneesin pohjan pintakerros likaantuu ajan myötä ja se pitää vaihtaa. Ahkeralla sonnankeruulla jatketaan ratsastuskentän pintakerroksen käyttöikää ja vähennetään pohjasta ilmaan vapautuvaa orgaanisen pölyn määrää!

 

SANASTOA:

 

Alveolijakeinen pöly: Keuhkorakkuloihin kulkeutuvat hiukkaset. Hiukkasen koko keskimäärin alle 0,004 mm.

 

Endotoksiini: Gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvon sisältämä myrkkyaine, joka vapautuu bakteerin hajotessa.

 

EU/m3: Endotoksiiniyksiköiden määrä kuutiometrissä ilmaa.

 

HTP8h: Haitalliseksi tunnetun pitoisuuden raja-arvo kahdeksan tunnin altistuksessa.

 

Lisää aiheesta:

Lähteet:

  • Bulfin K., Cowie H., Galea K. S., Conolly A. & Coggins M. A., 2019: Occupational exposures in an equestrian centre to respirable dust and respirable crystalline silica. Int. J. Environ Res. Public Health 2019, 16, 3226
  • Clauβen G., Grau D. & Hessel E. F., 2019: Determination of the moisture content and the generation of airborne particulate matter from various types of footing from indoor riding arenas considered to have optimal rideability. J Equine Vet Sci., 2019 Aug;79:113-120
  • Kollar J. L., Swinker A. M., Swinker M. L. & Irlbeck N., 2005: Case study: Dust exposure and respiratory disorders in equine instructors. The Professional Animal Scientist 21 (2005)

 

Materiaali on koottu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.        

Päivitetty 3.6.2021

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK