Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Tamman siemennys/astutus
Siemennys/astutusajankohta
Oriin siittiöt elävät tamman sukuelimissä hedelmöityskykyisinä noin kaksi vuorokautta. Tiinehtymistulos paranee kuitenkin, mitä lähempänä ovulaatiota astutus tai siemennys tehdään. Tämä on tärkeää erityisesti käytettäessä pakastespermaa tai pitkään säilytettyä/kuljetettua tuorespermaa.
Varsakiimaan astutus/siemennys
Varsakiimassa ovulaatio tapahtuu 6-14 vuorokauden kuluttua varsomisesta. Siemennys varsakiimaan kannattaa tehdä, jos ovulaatio tapahtuu noin 10 vuorokauden kuluttua varsomisesta. Tällöin tamman kohtu on riittävästi palautunut uuden tiineyden ylläpitoon. Varsakiimaan siemennettyjen tammojen tiinehtymistulos jää tällöinkin keskimääräistä heikommaksi. Pakastesiemenen käyttöä ei myöskään suositella varsakiimaan. Jos tamma ovuloi alle 10 vuorokauden kuluttua varsomisesta, se kannattaa pääsääntöisesti siementää/astuttaa vasta seuraavaan kiimaan. Jos tammalla on esiintynyt jälkeisten kiinnijäämistä tai traumoja synnytyksessä, sitä ei pidä siementää varsakiimaan.
Lisääntymismenetelmät
Tammoista siemennetään nykyisin noin 70 %. Keinosiemennyksen edut ovat selvät; yhdestä oriin hypystä riittää siementä usealle tammalle, ja tammojen kiimakontrolli on eläinlääkäreiden tekemää.
Jos siemennys tapahtuu siittolassa, tuoresperma jaetaan laimennettuna tai laimentamattomana tammoille kulloisenkin tilanteen mukaan. Jos spermaa säilytetään siittolassa pidempään tai lähetetään vastaanottajalle, se tulee laimentaa (1 osa spermaa ja 3 osaa laimenninta). Yleensä tässä tehdään virhe jättämällä laimentimen osuus liian pieneksi. Laimennussuhteella on suuri merkitys siittiöiden säilytyskestävyyteen pitkissä kuljetuksissa.
Tuore-/siirtosperman käsittely
Saatu sperma-annos laimennetaan, koska laimennus parantaa sperman säilyvyyttä. Sperman laatu tutkitaan mikroskoopilla; lasketaan siittiötiheys (kpl/ml) sekä arvioidaan eteenpäin liikkuvien siittiöiden osuus (motiliteetti). Tämän jälkeen voidaan suorittaa lopullinen laimennus ja annoksiin jakaminen. Jokaisessa siemennysannoksessa tulee olla vähintään 500 milj. liikkuvaa siittiötä.
Pakastesiemennys
Oriiden tiineyttämistuloksissa on vaihtelua, kun käytetään pakastespermaa. Karkeasti voidaan sanoa, että kolmasosa oriiden spermasta kestää pakastuksen verraten hyvin, kolmasosa kohtalaisesti ja kolmasosa ei kestä lainkaan. Pakastesiemennys vaatii erittäin tarkan kiimakontrollin ja siemennyksen ajoittumisen lähelle ovulaatiota. Mm. näistä syistä tammanomistajan on varauduttava melkoisiin kustannuksiin. Siemennyksen lopputulos on joka tapauksessa keskimäärin heikompi kuin käytettäessä tuoresiirtoja.
