Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Muut viljat
Vehnä
Vehnää (Triticum aestivum L.) käytetään hevosten ruokinnassa hyvin vähän. Eläinten ruokintaa varten viljeltävillä vehnälajikkeilla on suhteellisen pieni, kova jyvän ydin. Tästä syystä jyvät on murskattava tai kypsennettävä ja litistettävä ennen käyttöä. Jyvän rikkominen aiheuttaa kuitenkin vehnän sisältämien gluteeni-proteiinien paakkuuntumisen kosteassa (esim. syljen vaikutuksesta), jolloin se voi aiheuttaa ruuansulatusongelmia.
Vehnä on kuorettomana viljana hyvin energiapitoinen, minkä lisäksi sen energian sulavuus on kauraa parempi. Suuren energiapitoisuuden ja sitkeän koostumuksen johdosta vehnän osuus väkirehuista voi olla vain 10–20 %. Suuremmat määrät voivat aiheuttaa hevosen lihomista ja ylivireyttä.
Vehnän (72–76 kg/hl) keskimääräinen koostumus (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006):
Ka % | ME, MJ/kg ka | RV, g/kg ka | RR, g/kg ka |
RK, g/kg ka |
SRV, g/kg ka | Lys, g/kg ka | Ca, g/kg ka | P, g/kg ka |
86 | 13,6 | 125 | 22 | 125 | 86 | 3,5 | 0,5 | 4,5 |
Maissi
Maissia (Zea mays L.) käytetään hevosten ruokinnassa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Kuorettomana viljana maissi sisältää vain vähän kuitua ja sen energiapitoisuus on korkea. Maissin tärkkelyksen sulavuus ohutsuolessa (30 %) on kuitenkin hyvin huono verrattuna kauraan (85 %), jolloin tärkkelyksen kulkeutuminen umpi- ja paksusuoleen on todennäköistä. Tästä johtuen maissi soveltuu lähinnä vähäisissä määrin urheiluhevosten ruokintaan tai raaka-aineeksi rehuseoksiin. Teollisissa rehuissa maissi on yleensä aina prosessoitu, mikä parantaa huomattavasti tärkkelyksen sulavuutta (rouhinta parantaa sulavuutta 55 %:iin ja kypsennyskäsittely 88 %:iin).
Maissi sisältää lähes yhtä paljon rasvaa kuin kaura ja myös sen rasvassa on runsaasti välttämätöntä linoleenihappoa. Valkuaispitoisuus vaihtelee kuitenkin maississa suuresti ja sen valkuainen on huonolaatuista sisältäen vain vähän lysiiniä.
Maissin keskimääräinen koostumus (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006):
Ka % | ME, MJ/kg ka | RV, g/kg ka | RR, g/kg ka | RK, g/kg ka | SRV, g/kg ka | Lys, g/kg ka | Ca, g/kg ka | P, g/kg ka |
86 | 14,5 | 100 | 46 | 24 | 63 | 2,8 | 0,3 | 3,1 |
Ruis
Ruista (Secale cereale L.) ei juurikaan käytetä hevosten ruokinnassa, sillä se aiheuttaa helposti ruuansulatusongelmia. Sen jyvät ovat pieniä ja kovia, jolloin rukiin käyttö edellyttää jyvien käsittelyä. Ravintoarvoltaan ruis vastaa vehnää, mutta sen valkuais- ja lysiinipitoisuudet ovat korkeammat. Rukiin osuus väkirehuista voi olla korkeintaan 10–20 %.
Rukiin tähkään saattaa Claviceps purpurea –sienen saastuttamana muodostua torajyviä. Sieni sisältää ergosteroli- ja ergotamiini –alkaloideja, jotka ovat aiheuttaneet tiineyden keskeytymisiä naudoilla. Krooninen alkaloidimyrkytys vaurioittaa myös hiussuonia vähentäen veren virtausta raajoissa. Alkaloidien vaikutusta hevosilla ei ole kuitenkaan tutkittu.
Rukiin keskimääräinen koostumus (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006):
Ka % | ME, MJ/kg ka | RV, g/kg ka | RR, g/kg ka | RK, g/kg ka | SRV, g/kg ka | Lys, g/kg ka | Ca, g/kg ka | P, g/kg ka |
86 | 13,6 | 110 | 20 | 28 | 73 | 4,1 | 0,4 | 3,9 |
Riisi
Riisiä (Oryza sativa L.) käytetään vähäisissä määrin eläinten rehuna. Riisin paksut, kuitupitoiset kuoret muodostavat noin 20 % jyvän painosta. Teräväreunaiset kuoret saattavat ärsyttää hevosen ruuansulatuskanavan limakalvoa, joten ne on poistettava ennen syöttämistä. Energia-arvoltaan riisi vastaa maissia, mutta sen valkuaispitoisuus on alhaisin kaikista viljoista. Riisin sisältämä rasva muodostuu pääosin tyydyttymättömistä rasvahapoista.
Riisin keskimääräinen koostumus (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006):
Ka % | ME, MJ/kg ka | RV, g/kg ka | RR, g/kg ka | RK, g/kg ka | SRV, g/kg ka | Lys, g/kg ka | Ca, g/kg ka | P, g/kg ka |
86 | 12,6 | 97 | 25 | 99 | 59 | 3,3 | 0,4 | 1,9 |