Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Kaura

Kaura (Avena sativa L.) on tärkein vilja hevosten ruokinnassa. Suomalainen kaura on laadukasta ja sen ominaisuuksia ovat alhainen kuoripitoisuus, vaalea väri, suuri jyväkoko ja hyvä hygieeninen laatu. Kuoripitoisena viljana kauran kuitupitoisuus on korkeampi ja energia- sekä tärkkelyssisältö alhaisempi kuin muiden viljojen, mistä johtuen se on hevosille turvallisinta viljaa.
Kaura on myös muilta ominaisuuksiltaan muita viljoja sopivampi hevosten ruokintaan. Sen rasvapitoisuus on kaksi kertaa suurempi kuin muiden viljojen. Korkea rasvapitoisuus on tavoiteltava ominaisuus, sillä rasva sisältää kaksi kertaa enemmän energiaa kuin tärkkelys. Rasvapitoisuuden noustessa myös tärkkelyksen osuus pienenee. Kaura sisältää lisäksi runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka vaikuttavat edullisesti mm. karvapeitteen kuntoon. Myös valkuais- ja lysiinipitoisuus on korkeampi kuin muissa viljoissa.
Kuoren osuus kauran jyvästä vaihtelee 20–36 % välillä, mikä vaikuttaa sen ravintoarvoon. Laatu voidaankin määrittää hehtolitrapainon perusteella. Mitä kevyempiä ja pienempiä kauran jyvät ovat, sitä suurempi on kuoren osuus jyvästä ja sitä huonompi on kauran ravintoarvo. Hevoselle syötettävän kauran ominaispainoksi suositellaan vähintään 55 kg/hl (litrapaino 0,55 kg/l).
Kauran (54-58 kg/hl) keskimääräinen koostumus (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006):
Ka % | ME, MJ/kg ka | RV, g/kg ka | RR, g/kg ka | RK, g/kg ka | SRV, g/kg ka | Lys, g/kg ka | Ca, g/kg ka | P, g/kg ka |
86 | 12,1 | 134 | 60 | 109 | 94 | 5,6 | 0,8 | 4 |
Kauran sisältämä tärkkelys on hienojakoisempaa kuin muiden viljojen, mistä johtuen sen sulavuus ohutsuolessa (85 %) on huomattavasti parempi kuin muiden viljojen (n. 30 %). Jotta tärkkelys ehtii sulaa hevosen ohutsuolessa, on kauran maksimikäyttömäärä kuitenkin 4-5 kg/vrk (lue lisää väkirehujen annostelusta). Runsaasti energiaa tarvitsevilla hevosilla osa kaurasta suositellaan korvattavaksi energiapitoisilla lisärehuilla, kuten kasviöljyllä, melassileikkeellä tai teollisella puolitiiviste- tai tiivisterehulla.
Tärkkelyksen määrä kaurassa riippuu hehtolitrapainosta (MTT rehutaulukot ja ruokintasuositukset, 2006):
KAURAN HEHTOLITRAPAINO (kg/hl) | TÄRKKELYSTÄ (g/kg) |
>58 | 400 |
54-58 | 380 |
45-54 | 360 |
35-45 | 300 |
kuorittu tai kuoreton | 560 |
Kauran tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa voidaan parantaa kypsennyskäsittelyillä ja litistämisellä. Näistä kypsennys on tehokkainta, litistäminen parantaa sulavuutta vain pari prosenttia. Jos ruokinnassa käytetään litistettyä kauraa, tulisi se syöttää pian litistämisen jälkeen, sillä kauran rasva härskiintyy nopeasti joutuessaan hapen kanssa kosketuksiin.