Kasvirasvat

Erilaiset kasviöljyt (esim. rypsi-, soija-, auringonkukka- ja pellavaöljy) lisäävät ruokinnan energiatiheyttä, sillä ne sisältävät kolme kertaa enemmän energiaa kuin viljat. Öljyjä voidaan lisätä ruokintaan erikseen, mutta teollisiin väkirehuihin niitä on usein lisätty valmiiksi.

Korvaamalla osa väkirehuista kasviöljyllä, voidaan hevosen väkirehuannosta pienentää ja kuitenkin pitää energiansaanti normaalilla tasolla. Samalla pienenee tärkkelyksen syötöstä aiheutuva kaviokuumeen, ähkyn ja hevosen ylivireyden riski. Vähentämällä väkirehujen osuutta voidaan myös karkearehujen osuutta ruokinnassa lisätä, mikä parantaa suoliston hyvinvointia. Suositeltava kasviöljyn osuus hevosen kokonaisruokavaliosta on 5–8 % (esim. rehujen kokonaismäärän ollessa ruokinnassa 10 kg, on 5-8 % tästä 0,5-0,8 kg), mutta 10 % osuus varmistaa maksimaaliset fysiologiset hyödyt. Näitä pienemmät määrät parantavat lähinnä karvapeitteen kuntoa. Öljyjä käytettäessä on muistettava, että niiden käyttö lisää hevosen E-vitamiinin tarvetta.

Öljyjen käyttö ruokinnassa:

  • Maksimissaan 75 g (= n. 3/4 dl) rasvaa/100 elop. kg
  • 1 dl kasviöljyä lisää hevosen E-vitamiinin tarvetta 37 mg (rypsiöljy), 91 mg (pellavaöljy) tai 70 mg (kala) käytetystä lähteestä riippuen.  

Öljyt vaikuttavat monella tavalla hevosen fysiologiaan. Syötettäessä niitä urheiluhevosille jo valmennuskaudella, sopeutuu elimistö käyttämään öljyä energianlähteenään. Tällöin rasvan käyttö aerobisen rasituksen aikana tehostuu ja veren glukoositaso säilyy ylhäällä pitempään. Öljy säästää myös lihasten ja maksan glykogeenivarastoja lyhytaikaisessa, voimakkaassa rasituksessa, jolloin väsymystila viivästyy. Näiden hyötyjen saavuttamiseksi hevosen entsyymitoiminnan on täytynyt sopeutua öljyjen hyödyntämiseen usean kuukauden ajan. Lisäksi on huolehdittava hevosen riittävästä hiilihydraattien saannista, jotta glykogeenivarastot täyttyisivät. Imettävillä tammoilla rasvalisä nostaa myös maidon rasvapitoisuutta, mikä puolestaan edistää varsojen kasvua. Öljyjen käytöstä on hyötyä myös kasvavien varsojen ruokinnassa, sillä ne vaikuttavat myönteisesti luuston kasvua sääteleviin hormoneihin.

Rasvat imeytyvät lähes täydellisesti hevosen ohutsuolesta. Kasvirasvojen sulavuus on noin 90 % ja eläinperäisten rasvojen 75 %. Rasvat vaikuttavat kuitenkin suurissa määrin käytettynä muiden ravintoaineiden sulavuuteen. Niiden on havaittu edistävän raakarasvan sulavuutta, mutta todettu heikentävän kuidun sulavuutta. Ohutsuolessa sulamaton rasva haittaa mahdollisesti umpi- ja paksusuolen mikrobitoimintaa johtaen huonontuneeseen kuidun sulavuuteen.

Rasvahapot

Omega-6 sarjan linolihappo ja omega-3 sarjan alfalinoleenihappo ovat rasvoissa esiintyviä monityydyttymättömiä, välttämättömiä rasvahappoja. Niitä on runsaasti erityisesti pellavansiemenissä ja pellavaöljyssä sekä kalaöljyissä. Linolihapon minimitarve hevosella on 0,5 % kuiva-aineensaannista, mutta alfalinoleenihapolle ei ole määritetty minimitarvetta. Omega-rasvahapoilla on mm. karvapeitteen kuntoa edistäviä, tulehduksia lievittäviä ja limakalvojen terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia, joten niiden on esitetty lievittävän hevosella muun muassa hengitystieinfektioita ja reaktioita hyönteisten puremiin. Kuten monista muistakin lisäaineista, myöskään Omega-rasvahappojen terveysvaikutuksia hevosilla ei ole paljoa tutkittu tieteellisesti.

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.