Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista

Hevosten kanssa toimiessa voi sattua erilaisia tapaturmia. Tapaturmien ennaltaehkäisy on tärkeää ja ensiaputaitojen tulisi olla hyvällä tasolla. Ensiapuvalmiuden merkitys korostuu tilanteissa, joissa ambulanssin paikalle saapuminen voi kestää. Turvavarusteilla voidaan vähentää vammoja ja niiden vakavuutta.

Kuva: Epäiltäessä vakavaa vammaa on syytä olla yhteydessä Hätäkeskukseen.

Neville työtovereineen julkaisi vuonna 2024 kirjallisuuskatsauksen vammoista, jotka olivat syntyneet ratsastuksessa tai hevosta käsiteltäessä. Kirjoituksessa tarkasteltiin yhteensä 39 tutkimuksen tuloksia, jotka oli julkaistu vuosina 2018-2023. Tutkimuksista suurin osa oli tehty Yhdysvalloissa ja eniten käytetty menetelmä oli sairaala- ja traumarekisteritietojen tarkastelu takautuvasti. Seuraavassa on lyhyesti katsauksen (Neville ym. 2024) keskeisiä havaintoja.

Missä tilanteissa vahinkoja syntyy?

Yleisin vamman aiheuttaja oli hevosen selästä putoaminen, kun aineistosta suurin osa käsitteli harrasteratsastajista raportoituja tietoja. Hevosen maasta käsittelyyn liittyi usein potkuista aiheutuneita vammoja. Vammoja aiheutui myös tallautumisen, puremien ja puristumisen seurauksena sekä varusteisiin, kuten ohjiin, riimunnaruihin ja jalustimiin tarttumisesta. Hevostapaturmillle oli tyypillistä, että vammoja syntyi usean toisiinsa liittyvän tapahtuman seurauksena, kuten hevosen kaatumisesta ja sen alle jäämisestä.

Millaisia vammoja aiheutuu?

Hevosen käsittelyn yhteydessä syntyvät vammat kohdistuvat usein tuki- ja liikuntaelimistöön. Yleisimpiä vammoja olivat murtumat sekä pään, rintakehän ja vatsan alueen vammat.

Eri ryhmille tapahtuu erilaisia vahinkoja. Lapsilla yleisimpiä olivat pään alueen vammat ja ylä- ja alaraajojen vammat. Hevosten hoitajilla, jotka käsittelivät hevosta maasta käsin, yleisimmin raportoituja vammoja olivat mustelmat, alaselkäkipu ja lihasrasitus. Jockeyilla esiintyi mustelmia ja hankaumia sekä ylä- ja alaraajojen murtumia ja sijoiltaan siirtymiä.

Henkilön ammattitaito vaikutti raportoitujen vammojen määrään. Murtumien ja aivotärähdyksen ilmaantuvuus oli amatöörijockeyilla korkeampi kuin ammattilaisjockeyilla.

Vammojen hoito ja niiden vakavuus

Suurin osa hevosperäisistä vammoista hoidettiin päivystysosastolla. Sairaalahoitoon joutuneista ratsastajista noin kolmannes tarvitsi leikkausta. Kaikista syntyneistä vammoista vain harva johti henkilön menehtymiseen. Kuolemaan johtaneet pään vammat olivat usein seurausta putoamisesta ja potkuista. Sairaalahoitoa vaatineet hoitojaksot olivat tavallisesti 3-4 päivän mittaisia. Vakavammat vammat vaativat pidemmän sairaalajakson.

Turvavarusteiden merkitys

Kypärien ja muiden turvavarusteiden, kuten turvaliivien, -kenkien ja -jalustimien, on osoitettu vähentävän hevosten käsittelyyn ja ratsastukseen liittyviä vammoja.

Hevosen kanssa tapahtuneessa tapaturmassa syntyneiden vammojen laatu on syytä selvittää huolellisesti. Tilanteeseen tulisi suhtautua samalla vakavuudella kuin, että henkilö olisi pudonnut korkealta tai joutunut auto- tai moottoripyöräkolariin.

Lähdeartikkeli:

Neville, E.K., Hicks, H., Neville, C.C. Epidemiology of horse trauma: a literature review. European Journal of Trauma and Emergency Surgery (2024) 50:741-754. https://doi.org/10.1007/s00068-023-02436-0

Lisätietoa turvallisuudesta:

Hevostietokeskus julkaisee syksyn aikana 2-3 turvallisuuswebinaaritallennetta yhteistyössä Tukesin kanssa.

Materiaali on tuotettu Suomen Hevostietokeskuksen, Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja ProAgria Keskusten Liiton yhteistyönä toteuttamassa Hevosneuvos-hankkeessa. Hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.

30.10.2024/HS ja SA

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje