Klippaamisen hyödyt ja haitat

Klippaamisella tarkoitetaan hevosen rungon karvapeitteen osittaista poistamista karvaleikkurin avulla. Hevosten klippaaminen aloitetaan yleensä syksyllä talvikarvan alkaessa kasvaa ja sitä jatketaan tarpeen mukaan talven ajan.

Klippaamisen hyödyt

Karvapeite poistetaan yleisimmin alueilta, joilta hevonen hikoilee eniten rasituksen yhteydessä. Klippaaminen nopeuttaa rasituksessa muodostuvan lämmön siirtymistä elimistöstä ympäristöön, vähentää hikoilua ja nopeuttaa urheiluhevosen palautumista kovasta rasituksesta. Karvapeitteen osittainen puuttuminen nopeuttaa myös kuivumista rasituksen ja pesun jälkeen.

Klippaaminen mm.:

  • Helpottaa ja nopeuttaa rasituksessa muodostuvan lämmön poistumista elimistöstä

  • Vähentää paksusta talvikarvasta johtuvaa hikoilua rasituksessa

  • Nopeuttaa kuivumista rasituksen ja pesun jälkeen

  • Nopeuttaa kilpahevosen palautumista rasituksesta

Klippauksen tarpeellisuuteen vaikuttaa eniten hevosen työskentelyn määrä ja raskaus sekä karvapeitteen paksuus. Mitä useammin ja enemmän hevonen hikoilee työskennellessään, sitä suurempi hyöty klippauksesta on. Tästä johtuen säännöllisessä valmennus- ja kilpailukäytössä olevat hevoset hyötyvät klippaamisesta eniten.

Klippaamisen haitat

Hevosen turhaa klippaamista tulee välttää, sillä kehon lämmöneristys vähenee karvapeitteen poistamisen myötä noin yhden toppaloimen verran. Hevonen menettää klipattaessa myös yhden tärkeistä lämmönsäätelykeinoistaan, eli mahdollisuuden pörhistää karvapeitettä lämmöneristyksen lisäämiseksi. Tästä syystä kevyesti työskenteleviä, joutilaita hevosia tai pihatossa pidettäviä hevosia ei tule klipata.

Seuraavien hevosten klippaaminen ei ole suositeltavaa:

  • Hevoset, joilla ajetaan tai ratsastetaan harvoin

  • Hevoset, jotka eivät juuri hikoa työssään (kevyttä työtä tekevät)

  • Pihatossa pidettävät hevoset

  • Iäkkäät hevoset

  • Varsat

Kuva: Kun karvapeite ajetaan pois suurelta kehon alueelta, lämmönhukka ympäristöön lisääntyy huomattavasti (lämpökamerakuvassa punavalkoinen alue kaulalla). Lämmöneristys vähenee klipatuilla alueilta huomattavasti ja hevonen menettää tärkeän keinon säädellä elimistön lämpötasapainoa eli karvapeitteen "pörhistysmekanismin". Tällöin hevosen lämmöneritys jää merkittäviltä osin mm. ihonalaisen rasvakudoksen sekä loimituksen varaan, joka on osattava toteuttaa oikein sääolosuhteiden mukaan. 

Aina kun hevonen klipataan, jää hoitajalle suurempi vastuu hevosen sopivan lämpötasapainon ylläpidosta loimituksen avulla. Klipattu hevonen tulee loimittaa aina sekä viileässä tallissa että ulkona pidettäessä talven sääolosuhteista riippumatta, mikä lisää huomattavasti päivittäisen hoitotyön määrää. Ulkoloimien tulee olla käytetystä klippausmallista riippuen suojaavampia kuin hevosilla normaalitilanteessa. 

Loimituksen sopivuutta voi arvioida kokeilemalla kädellä hevosen loimen alta tuntuuko siellä kuumalta vai viileältä. Jos loimen alla on selvästi viileää, tulee hevoselle vaihtaa paksumpi loimi tai se tulee ottaa sisälle talliin. 

 

Ylempi kuva: Pixabay

Alempi kuva: Hevostietokeskus; lämpökamerakuva

Päivitetty 4.1.2017

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.