Voimaharjoittelu

Voimaa tarvitaan kaikissa urheilusuorituksissa. Hevosvalmennuksessa ero voimaharjoittelun ja kestävyysharjoittelun välillä ei ole yhtä selvä kuin ihmisurheilussa. Yleisvoimaa kehitettäessä hevonen työskentelee aerobisella tasolla eli lihasten hapensaanti riittää tyydyttämään niiden hapen tarpeen. Voimaa on kuitenkin harjoitettava myös lajille tyypillisin harjoittein, jotta hevonen kykenisi suoriutumaan kilpavauhtisesta suorituksesta. Lajivoimaharjoitteet tulee kohdentaa niihin lihaksiin ja lihasryhmiin, joita kilpasuorituksen eri vaiheissa tarvitaan. Lajityypilliset harjoitteet suoritetaan lajista riippumatta lähellä anaerobista kynnystä tai jopa hieman sen yläpuolella.

Lihaksen kestävyysominaisuudet heikkenevät liian yksipuolisen voimaharjoittelun seurauksena, kun solujen aerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien osuus pienenee. Hevosen kestovoimaa kehitetään 2-5 minuutin vetoina sellaisella vastuksella, että maitohappoa ei vielä kerry lihaksiin. Vetojen välissä hevosen annetaan palautua käynnissä tai ravissa (syke 100-120). Erilaiset vastuskärryt ovat tehokkaita tämän tyyppisten harjoitusten tekemiseen samoin kuin mäkisessä maastossa tai upottavalla alustalla tapahtuva harjoittelu. Tämän tyyppisissä harjoitteissa syke kohoaa helposti liikaa, joten vastus on tärkeä harkita jokaiselle hevoselle erikseen!

Nopeusvoimaa harjoitettaessa vedot tehdään nopeammin tai niissä käytetään suurempaa vastusta. Tarkoituksena on saada kaikki lihassolutyypit työskentelemään. Tämän tyyppisissä harjoitteissa lihaksiin kertyy maitohappoa, mistä johtuen loppuverryttely on hyvin tärkeää. Voimaharjoittelussa on aina muistettava, että lihasvoiman kehittäminen ei onnistu, jos lihassolujen maitohappopitoisuus kohoaa solujen toimintaa haittaavalle tasolle!

Materiaalia on tuotettu Tallit mobiiliaikaan -hankkeessa.