Syömiskäyttäytyminen

Hevosten lajityypillinen syömiskäyttäytyminen on kehittynyt luonnon olosuhteissa, missä sen fysiologia sekä ruoansulatus ovat sopeutuneet säännölliseen karkearehun saantiin. Luonnon oloissa hevoset käyttävät ravinnon etsimiseen ja syömiseen 50–70 % (12–17 h) vuorokaudesta.

Syömiskäyttäytyminen on yksi hevosen keskeisistä käyttäytymistarpeista. Hevosen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se pystyy toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan päivittäin. Käyttäytymistarpeiden riittämätön toteutuminen heikentää hevosen hyvinvointia ja lisää stereotyyppisen käyttäytymisen riskiä. Muita hevosten käyttäytymistarpeita ovat esimerkiksi sosiaalinen käyttäytyminen ja liikkuminen.

Hevosten luontainen syömiskäyttäytyminen

Hevosten lajityypillinen syömiskäyttäytyminen on kehittynyt luonnon olosuhteissa, missä sen  fysiologia sekä ruoansulatus ovat sopeutuneet säännölliseen karkearehun saantiin. Luonnon oloissa hevoset käyttävät ravinnon etsimiseen ja syömiseen 50–70 % (12–17 h) vuorokaudesta. Ravinnon laatu ja saatavuus sekä hevosen fysiologinen tila vaikuttavat syömiskäyttäytymiseen käytettyyn aikaan. 

Luonnonoloissa elävät hevoset käyttävät enemmän aikaa syömiseen ja ravinnon etsintään kuin talli- tai pihatto-olosuhteissa pidettävät hevoset. Syömiskäyttäytymistä säätelevät muun muassa leptiini- ja greliinihormonit:  greliiniä erittyy nälän aikana ja leptiinitaso nousee hevosen ollessa kylläinen.

Kuva 1:  Laumassa toisten hevosten toiminta stimuloi yksilöiden syömiskäyttäytymistä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, milloin ja missä osassa laidunta hevoset syövät.

Hevoset mukauttavat syömisrytmiään sääolosuhteiden, ravinnon saatavuuden ja laadun sekä hyönteisten esiintymisen mukaan. Kova tuuli ja rankkasade ja myrskyt keskeyttävät laidunnuksen. Kuumina kesäpäivinä hevoset laiduntavat pääasiassa iltaisin ja öisin. Hevosilla on vuorokaudessa 10–15 syömisjaksoa, joista pisimmät ajoittuvat aamuun ja alkuiltaan. Yöllä syömisjaksot ovat lyhyitä ja ajoittuvat lepojaksojen väliin.

Vuodenaika vaikuttaa luonnossa elävien hevosten syömiseen käyttämään aikaan. Keväällä hevoset syövät eniten parantaakseen kuntoluokkaansa talven niukan ravinnonsaannin jälkeen. Myös lisääntyminen, maidontuotanto ja kasvu lisäävät hevosen ravinnon tarvetta. Kesällä syömiseen käytetty aika on vähäisempää, sillä hyvälaatuista ravintoa on runsaasti saatavilla. Syksyä kohden syömisaika lisääntyy ruohon laadun heikentyessä. Talvella hevoset hyödyntävät energianlähteenään kesällä kertynyttä rasvavarastoa ravinnon niukkuuden vuoksi. Luonnonvaraisille hevosille on siten normaalia lihoa kesällä ja laihtua talvella.

Luonnonoloissa hevosten ruokavalio on monipuolinen. Hevoset syövät pääasiassa erilaisia ruohokasveja, mutta erityisesti talvisin niiden ruokavalioon sisältyy myös puunkuorta, puiden ja pensaiden oksia, varpuja, juuria, kasvien siemeniä ja lehtiä. Monipuolisen syömiskäyttäytymisen mahdollistaminen voi tukea hevosen hyvinvointia.

Kuva 2: Myös talli- ja pihattohevoset voivat kaluta tarhassa olevia puita, vaikka muuta ravintoa olisi riittävästi.

Syömiskäyttäytymisen haasteita

Hevosilla, joita ruokitaan tasaisesti ympäri vuoden, painonvaihtelua ei juuri esiinny. Laidunkaudella hevoset saattavat kuitenkin lihoa, kun ne pääsevät syömään paljon ravintorikasta ruohoa. Tietyillä roduilla, erityisesti viileän talvi-ilmaston hevosilla ja poneilla, ylimääräinen energia varastoituu helposti rasvaksi.

Hevosten liikalihavuus on kasvava ongelma, ja ylipaino altistaa useille aineenvaihdunnallisille sairauksille, kuten kaviokuumeelle. Runsas rasvakudos voi aiheuttaa leptiiniresistenssiä, jolloin hevonen ei tunne kylläisyyttä normaalisti, ja myös leptiinin ja greliinin välinen säätely häiriintyy. Siksi hevosten sopivan kuntoluokan säilymisestä tulisi huolehtia ympäri vuoden.

Ruokintaa säätelevät lait ja asetukset

Tammikuun 1. päivänä vuonna 2026 voimaan astuva Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) edellyttää, että hevosen on saatava riittävästi karkearehua. Asetuksen mukaan karkearehun saanti on järjestettävä siten, ettei hevosen tarvitse olla ilman karkearehua yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa eläinlääketieteellisistä syistä.

Voimassa olevan eläinten hyvinvointilain (693/2023) mukaan “eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.”

 

 

Teksti päivitetty 10.2.2026

 

 

Lähteet ja lisätietoa: 

                       Ermers, C., McGilchrist, N., Fenner, K., Wilson, B., & McGreevy, P. (2023). The Fibre Requirements of Horses and the Consequences and Causes of Failure to Meet Them. Animals, 13(8), 1414. https://doi.org/10.3390/ani13081414

                       Hall, C., & Kay, R. (2024). Living the good life? A systematic review of behavioural signs of affective state in the domestic horse (Equus caballus) and factors relating to quality of life. Part I: Fulfilment of species-specific needs. Animal welfare (South Mimms, England), 33, e40. https://doi.org/10.1017/awf.2024.38

                       Hothersall, B., & Nicol, C. (2009). Role of diet and feeding in normal and stereotypic behaviors in horses. Veterinary Clinics of North America: Equine Practice, 25(1), 167–181. https://doi.org/10.1016/j.cveq.2009.01.002

                       Krueger, K., Esch, L., Farmer, K., & Marr, I. (2021). Basic Needs in Horses?-A Literature Review. Animals : an open access journal from MDPI, 11(6), 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798

                       Laki eläinten hyvinvoinnista. (2023).
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/693

                       Pennanen, M. (2014). Hevosen metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy ja hoito. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79138/Pennanen_Marja.pdf?sequence=1

                       Sundra, T., Rossi, G., Rendle, D. & Lester, G. (2024) A practical approach to hyperinsulinaemia in horses with equine metabolic syndrome. Equine Veterinary Education, 36, 325–336. Available from: https://doi.org/10.1111/eve.13938

                       Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista. (2025).  https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2025/321/ajantasa/2025-06-12/fin

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.