Yleistä hevoslaitumista

© Suomen Hevostietokeskus ry

Laitumen kasvu ja laidunnuksen toteutus

Nurmikasvien energia-, valkuais- ja kuitupitoisuuteen vaikuttaa niiden kasvuvaihe. Nurmikasvien ravintoarvo on suurin ennen kuin tähkä on näkyvissä. Nuoressa nurmessa on pääsääntöisesti vähän kuitua sekä paljon energiaa ja valkuaista. Nurmen vanhetessa sen ruokinnallinen arvo heikkenee, sillä kuitupitoisuus kasvaa ja valkuaispitoisuus alenee. Kasvuston vanheneminen ja korsiintuminen lisäävät myös sen sokeripitoisuutta.

Nurmen kasvunopeus on alkukesästä lähes kaksinkertainen loppukesään verrattuna. Mahdolliset haasteet laitumen riittävyydessä ilmenevät yleensä heinäkuun puoliväliin mennessä, kun monivuotisten nurmikasvien kasvu hidastuu. Karkeasti voidaan arvioida, että hyvätuottoinen laidun riittää alkukesästä kuudelle, keskikesästä kolmelle ja loppukesästä kahdelle hevoselle hehtaaria kohden.

Alle 4–5 cm korkuista nurmea ei tulisi laiduntaa. Liian lyhyeksi syöty tai niitetty nurmi uusiutuu hitaasti, mikä heikentää laitumen kasvua ja tulevaa satotasoa. Samalla riski esimerkiksi rikkakasvien leviämiselle kasvaa. Laidunkausi on hyvä aloittaa nurmen ollessa noin 10–20 cm korkuista.

Hevoset voivat laitumella ollessaan syödä vuorokauden aikana jopa 4 % elopainostaan. Tämä ylittää selvästi esimerkiksi energiansaantia koskevat ravitsemussuositukset. Painonnousua laidunkauden aikana voidaan koittaa hillitä ns. kaistalaidunnuksella, jossa laidunalaa rajataan yhden tai kahden väliaidan avulla.

Hevosten määrää voidaan hyödyntää laitumen kasvun hallinnassa.

Kuva: Laidunkausi on hyvä aloittaa nurmen ollessa 10–20 cm korkea, jolloin hevoset eivät polje kasvustoa maahan. © Suomen Hevostietokeskus ry

Alkukesästä laidunalalla voidaan pitää enemmän hevosia, jotta kasvusto ei pääse kasvamaan liian korkeaksi. Loppukesää kohden, nurmen kasvun hidastuessa, pienennetään alalla pidettävien hevosten määrää. Käytännössä tällaisen laidunnuksen toteuttaminen voi kuitenkin olla haastavaa.

Kierto- eli rotaatiolaidunnus on toinen tapa toteuttaa laidunnusta. Hevoset siirretään lohkolta toiselle, kun kasvuston korkeus on noin 8–10 cm. Kun hevosia siirretään tarpeeksi usein lohkolta toiselle, kasvusto saa levätä riittävästi laidunnuskertojen välissä. Tällöin nurmi kasvaa tehokkaammin jatkuvaan laidunnukseen verrattuna.

Nurmi tarvitsee laiduntamisen jälkeen lepojakson, jonka aikana se kasvattaa uutta lehtimassaa ja kartuttaa juurivarastojaan. Tarvittaessa lohkon voi puhdistusniittää ja lannoittaa sen jälkeen, kun hevoset on siirretty toiselle lohkolle. Hevoset voidaan päästää takaisin lohkolle, kun sen kasvusto on lähtenyt hyvin kasvuun. Lannoituksen jälkeen lohkon on hyvä antaa levätä vähintään kaksi viikkoa, ja lannoitteen tulee olla sulanut ennen laidunnuksen jatkamista.

Nurmien uusiminen ja hoito

Laitumen tuotto alkaa yleensä heikentyä kolmannen satovuoden jälkeen, minkä vuoksi nurmi on hyvä uusia 3–5 vuoden välein maaperästä, rikkakasvien määrästä ja laitumen kulutuksesta riippuen. Tällöin maan voi muokata esimerkiksi kyntämällä, mikä auttaa hillitsemään myös rikkakasvien kasvua. Luonnonlaitumia ja metsälaitumia tulee hoitaa niiden luontaisia arvoja kunnioittaen ja niitä säätelevän lainsäädännön mukaisesti. Käytännönläheisiä ohjeita laitumien hoitoon löytyy täältä.

Hevosten laidunnurmiseoksissa suositaan erilaisia heinäkasveja. Hevoslaitumille kylvettyjen nurmikasvien tulee olla satoisia, viljelyvarmoja ja kestää kovaa tallausta. Nurmikasvien valinnalla on suuri merkitys sadon määrään, kulutuskestävyyteen ja laitumen ravintosisältöön. Hyvä talvenkestävyys tulee laitumen pitkäikäisyyttä ja laidunkauden onnistumista. Hyvin talvehtivat lajikkeet ovat kuitenkin usein sokeripitoisempia kuin heikommin talvehtivat lajikkeet.

Timotei kuuluu hevoslaidunten perussiemenseoksiin, koska se kasvaa hyvin eri maalajeissa ja sillä on melko hyvä viljelyvarmuus. Niittynurmikka sopii laitumille, koska se kestää tallausta erittäin hyvin. Punanata soveltuu hyvin laidunkäyttöön, ja se kestää erityisen hyvin kuivuutta. Englanninraiheinä ja westerwoldinraiheinä ovat satoisia ja maittavia kasveja. Myös nurminadan sato on usein hyvä.

Laitumen lannoitus tulisi tehdä maanäytteiden ja kylvettyjen kasvien tarpeiden mukaisesti. Sopivalla lannoituksella voidaan parantaa kasvuston valkuais- ja kivennäispitoisuutta. Nurmen kasvaessa stressiolosuhteissa, kuten typen puutteessa, siihen voi kertyä tavallista enemmän sokeria.

Kuva: Etenkin siitostammojen ja varsojen laitumen nurmen tulee olla ravinteikasta ja laadukasta. Hyvä laitumen hoito on tärkeää. © Suomen Hevostietokeskus ry

Hylkylaikut

Hevoslaitumilla näkyy usein sekä erittäin tarkkaan syötyjä että täysin syömättä jääneitä alueita. Hevonen on hyvin valikoiva laiduntaja, eikä se syö kaikkea laitumella kasvavaa kasvustoa. Syömättä jääneet alueet, hylkylaikut, muodostuvat yleensä paikkoihin, joille hevoset ovat ulostaneet. Lisäksi hevoset liikkuvat usein samoja reittejä pitkin, jolloin laitumelle muodostuu selviä polkuja.

Hylkylaikkujen ja koko laitumen puhdistusniitto on tärkeää, sillä se edistää nurmen uudelleenkasvua ja parantaa rehun laatua. Syömättömien alueiden määrää voidaan vähentää myös pitämällä laitumella ajoittain muita eläimiä. Säännöllinen lannan siivoaminen laitumelta hidastaa hylkylaikkujen muodostumista ja vähentää loispainetta.

Kuva: Kuvassa tyypillinen hevoslaidun. Kuvan etuosassa näkyy hyvin tarkkaan, lyhyeksi syötyjä kohtia ja laitumen takaosassa on pitkää, syömätöntä kasvustoa. Laitumelle on muodostunut selkeitä polkuja. © Suomen Hevostietokeskus ry

Laitumet ja lainsäädäntö

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025) määrää, että hevosella on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tarhassa tai laitumella päivittäin, paitsi jos tästä on esimerkiksi eläinlääketieteellisestä syystä poikettava. Laitumien ja tarhojen aitaamiseen käytettyjen rakenteiden on oltava hevoselle turvallisia eikä niissä saa käyttää piikkilankaa. Aitauksen on oltava helposti hevosen havaittavissa, eikä aitauksessa saa olla ahtaita tai teräviä kulmia. Hevosta saa pitää tarhassa ja laitumella kytkettynä ainoastaan tilapäisesti ja siten, että se on jatkuvasti valvonnassa.

Asetuksen mukaan hevonen on otettava sisälle talliin tarhasta tai laitumelta taikka laitumelta pihattoon, jos sää- tai muut olosuhteet sitä vaativat. Jos tarhassa tai laitumella on säänsuoja, jossa on riittävästi tilaa kaikille hevosille, ei hevosia kuitenkaan tarvitse ottaa sääolosuhteiden vuoksi sisälle. Rakennetussa säänsuojassa on oltava katos ja vähintään kaksi seinää. Luonnon puustosta muodostuvan säänsuojan tulee olla riittävän tiheä hevosten suojaamiseksi. Hevosella on oltava myös mahdollisuus riittävään päivittäiseen lepoon makuulla. Jos olosuhteet tarhassa tai laitumella eivät mahdollista riittävää makuulla tapahtuvaa lepoa, hevosen on päästävä päivittäin lepäämään talliin tai pihattoon.

Päivitetty 5.8.2026

Lähteet ja lisätietoa

Laiduntaminen kannattaa, Tieto tuottamaan nro 99, Pro Agria maaseutukeskusten liitto ja MTT, 2002.

Nurmenviljely, Tieto tuottamaan nro 69, Maaseutukeskusten liitto, 1994

Maan rakenteen hoito, Tieto tuottamaan nro 98, Pro Agria maaseutukeskusten liitto ja MTT, 2002

Longland, A.C., C. Barfoot, and P.A. Harris. (2021). Strip-grazing: Reduces pony dry matter intakes and changes in bodyweight and morphometrics. Equine Veterinary Journal. https://doi.org/10.1111/evj.13416

Särkijärvi, S. (2013). Hevostilan Nurmipäivä -materiaali. 24.9.2013 Tampere. Maatilat menestykseen -hanke. https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/5c55996c-3c54-42fd-b7dd-05415eeb16e2/content Viitattu 6.7.2026

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista. (2025). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2025/321/ajantasa/2025-06-12/fin

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Laitumen kasvu ja laidunnuksen toteutus

Nurmien uusiminen ja hoito

Hylkylaikut

Laitumet ja lainsäädäntö

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje