Tarhassa pito

Vapaalla ulkoilulla on hevosen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille suuri merkitys, ja hevosten tulee lähtökohtaisesti päästä tarhaan päivittäin. Tarhassa hevosella on mahdollisuus liikkua omaehtoisesti. Tarhat ovat pääsääntöisesti käytössä laidunkauden ulkopuolella. Hevoset, jotka eivät voi laiduntaa, tarhaavat kuitenkin vuoden ympäri. Hevosten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita tarhauksessa ovat ulkotarhan koko, pohja- ja aitamateriaalit, päivittäisen tarhausajan pituus sekä sopiva tarhalauma.

© Suomen Hevostietokeskus ry

Tarhausaika

Päivittäisellä ulkoilulla on hevosen hyvinvoinnille suuri merkitys. Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) määrittää, että hevosella on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tarhassa tai laitumella päivittäin. Karsinatallissa pidettäville hevosille vapaan liikunnan mahdollistaminen on erityisen tärkeää, koska ne eivät muuten pääse liikkumaan omaehtoisesti.

Tarhauksen kestoon vaikuttavat tallin tavat ja aikataulut, mutta myös vallitsevat sääolosuhteet. Kokopäivätarhaus voi tallista riippuen tarkoittaa noin 8–16 tunnin vuorokautista tarhausaikaa. Sopivaan tarhausaikaan vaikuttaa myös se, millainen tarha käytännössä on. Hevoset viihtyvät usein paremmin tarhassa, jossa on tarjolla virikkeitä ja säänsuoja, kuin tarhassa, jossa niitä ei ole. Monipuolinen maasto ja virikkeellinen tarha lisäävät hevosten aktiivisuutta ulkoiluaikana.

Tarhausaikaa voi olla tarpeen rajoittaa tai tarhauksen ajankohtaa siirtää esimerkiksi hyvin kovina pakkaspäivinä, syys- ja talvimyrskyissä, kesähelteillä sekä pahimpana hyönteisaikana. Valtioneuvoston asetuksen mukaan (Vna 321/2025) hevonen on otettava sisälle talliin tarhasta tai laitumelta taikka laitumelta pihattoon, jos sää- tai muut olosuhteet sitä vaativat. Hevosten on myös päästävä päivittäin lepäämään talliin tai pihattoon, jos olosuhteet eivät tarhassa tai laitumella tarjoa hevoselle mahdollisuutta riittävään lepoon makuulla.

Hevosta ei valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) mukaan tarvitse ottaa sääolosuhteiden vuoksi sisälle, jos tarhassa on säänsuoja, jossa on riittävästi tilaa kaikille hevosille. Rakennetussa säänsuojassa on oltava katos ja vähintään kaksi seinää. Luonnon puustosta muodostuvassa säänsuojan tulee olla riittävän tiheä hevosten suojaamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025 §8) mukaan jokaisella hevosella on oltava pysyvä pitopaikka tallissa tai pihatossa. Tämä vaatimus koskee myös niitä hevosia, joilla on asetuksen mukainen säänsuoja tarhassa. Kaikki yhdessä pitopaikassa olevat hevoset on siis tarvittaessa voitava ottaa sisälle yhtäaikaisesti.

Kuva: Rakennetussa säänsuojassa on oltava katos ja vähintään kaksi seinää. © Suomen Hevostietokeskus ry

Tarhauksen vaikutukset hevosten hyvinvointiin

Liikkuminen on yksi hevosen käyttäytymistarpeista. Jos hevonen ei pääse liikkumaan, sen liikunnantarve patoutuu. Patoutunut liikunnantarve voi purkautua lisääntyneenä aktiivisuutena. Ajan myötä hevoselle voi kehittyä myös häiriökäyttäytymistä. Jos hevonen ei ole pitkään aikaan päässyt ulos esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi, voi hevonen olla normaalia aktiivisempi päästessään jälleen tarhaan tai laitumelle.

Psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi riittävällä omaehtoisella liikunnalla on havaittu positiivisia vaikutuksia hevosten jalkaterveyteen. Tutkimustulosten mukaan runsas ulkoilu ja omaehtoinen liikunta lisäävät hevosen jalkojen rasituksensietokykyä. Riittävän päivittäisen tarhauksen on todettu myös ehkäisevän jalkavammojen ja polkemien syntyä.

Suurin tarve tarhaukselle ja omaehtoiselle ulkoilulle on hevosilla, joita ei liikuteta ihmisen toimesta ja joilla ei ole muuten mahdollisuutta liikkua vapaasti. Näitä hevosia ovat esimerkiksi karsinatallissa pidettävät joutilaat hevoset sekä siitostammat ja varsat laidunkauden ulkopuolella.

Varsojen riittävä omaehtoinen liikunta monipuolisilla pohjilla on niiden kehittymisen kannalta oleellista. Myös valmennettavien ravihevosten ja aktiivisessa ratsukäytössä olevien hevosten on päästävä ulkotarhaan päivittäin, sillä hevosen liikuttaminen ajaen tai ratsastaen ei korvaa tarhausta. Hevonen on sosiaalinen laumaeläin, joten sille on tärkeää voida mahdollisuuksien mukaan ulkoilla laumassa tai vähintään toisen lajitoverin kanssa.

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025, §6) määrittää, että alle 24 kuukautta vanhalla hevosella on oltava tarhassa ja laitumella vähintään yksi toinen hevonen seuranaan. Tästä voidaan poiketa, jos hevoset ovat kengitettyjä ja on vaarana, että hevoset vahingoittavat toisiaan.

Kuva: Hevosella tulee tarhassa olla säänsuoja, tai se tulee voida tarvittaessa ottaa talliin tai pihattoon suojaan sääolosuhteilta. © Suomen Hevostietokeskus ry

Ulkotarhan koko ja muoto

Lain eläinten hyvinvoinnista (L693/2023, §20) mukaan eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen ja leikkiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Hevosen tulee voida liikkua tarhassa kaikissa sille luontaisissa askellajeissa, myös ravissa ja laukassa. Tarhan tulee olla kooltaan ja muodoltaan sellainen, että vapaa liikkuminen on mahdollista. Jos hevoset tarhaavat laumassa, niillä on oltava riittävästi tilaa väistää toisiaan.

Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) mukaan uuden rakennettavan talli- ja pihattorakennuksen yhteydessä olevan tarhan pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Asetus ei ota kantaa siihen, kuinka montaa hevosta tällaisessa tarhassa saa pitää samanaikaisesti. Säännöstä tarhan vähimmäispinta-alasta sovelletaan myös ennen 1.1.2026 rakennetun talli - ja pihattorakennuksen yhteydessä olevaan tarhaan, jossa ei ole pidetty hevosia viimeisen 10 vuoden aikana, ja joka otetaan hevostalouskäyttöön asetuksen voimaantulon jälkeen.

Hevosten ulkotarhojen pinta-alasuosituksista on saatavissa verraten vähän tietoa. Suomen Ratsastajainliiton kanssa yhteistyössä toteutetussa Ratsastuskeskuksen suunnittelu ja -rakentamisoppaassa yhden hevosen tarhan kooksi suositellaan 500 m2 (Harju & Halonen, 2005). Jos hevosia ja poneja tarhataan ryhmässä, mitoitussuositus on vähintään 200-250 m2/ poni tai hevonen. Ympäristöministeriön (2003) julkaisemassa Hevostallien ympäristönsuojeluohjeessa ulkotarhan suositeltavina vähimmäismittoina mainitaan 20-25 m x 50-75 m (pinta-ala 1000-2000 m2). Kyseinen tarha olisi aiemmin mainitun tilasuosituksen mukaan sopivan kokoinen enintään neljälle hevoselle tai kuudelle ponille

Jos hevoslauman jäsenet eivät mahdu väistämään toisiaan, niille voi puremisen ja potkimisen seurauksena syntyä erilaisia haavoja ja vammoja. Toistuvat purema- tai potkuvammat voivat johtua liian pienestä tarha-alueesta tai siitä, että hevosia on tarhassa liikaa. Liian suuri hevostiheys voi lisätä hevosten levottomuutta. Tällöin tarhaavan lauman kokoonpanoa on hyvä muuttaa tai siirtää hevoset suurempaan tarhaan.

Kuva: Tarhan pinta-alan on oltava tarpeeksi suuri tarhaavalle hevosryhmälle. Liian suuri hevostiheys tarhassa voi lisätä hevosten levottomuutta. © Suomen Hevostietokesus ry

Aidat ja pohjat

Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) mukaan laitumien ja tarhojen aitaamiseen käytettyjen rakenteiden on oltava hevoselle turvallisia, eikä niissä saa käyttää piikkilankaa. Aitauksen on oltava helposti hevosen havaittavissa, eikä aitauksessa saa olla ahtaita tai teräviä kulmia. Pysyvien ulkotarhojen aitamateriaaleina käytetään yleisesti puuta, metallia ja muovia. Aidan korkeus tulee mitoittaa tarhassa pidettävän korkeimman hevosen säkäkorkeuden mukaan siten, että ylin juoksu on 10 cm hevosen säkäkorkeutta ylempänä.

Tarhan pohjaan kohdistuva rasitus on yhteydessä tarhan pinta-alaan ja siellä pidettävien hevosten määrään. Hevostarhan pohjan laadun minimivaatimuksena on, että hevonen voi keliolosuhteista riippumatta seistä tarhassa paikassa, jossa sen kaviot eivät uppoa liettyneeseen maa-ainekseen (Vna 321/2025).

Hyvä tarhapohja kantaa hevosen alla ja antaa tasaisen tuen kavioille kaikissa sääolosuhteissa. Erityisesti kovimmalle kulutukselle joutuvien ruokintapaikkojen, oviaukkojen ja porttien edustat sekä muiden kulkureittien pohjat olisi hyvä suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta ne eivät muutu mutaisiksi ja liukkaiksi. Tarhan kuivatuksen järjestäminen salaojittamalla ja/tai ympärysojin on usein tarpeen, jotta sade- ja sulamisvedet eivät jää tarhaan. Tarhan pohjarakenteeseen tarvittavien rakennuskerrosten määrä ja laatu määritellään rakennuskohteissa aina tapauskohtaisesti.

Valtioneuvoston asetuksen (Vna 321/2025) mukaan lanta ja rehuntähteet on kerättävä tarhasta riittävän usein. Tarhojen säännöllinen siivoaminen lannasta ja rehuntähteistä vähentää loistartuntapainetta ja ympäristöön kulkeutuvien ravinnevalumien määrää. Siivouksella vaikutetaan myös tarhan pintakerroksen vaihtotarpeeseen.

Päivitetty 11.8.2026

Lähteet ja lisätietoa

Chaya, L., Cowan, E., & McGuire, B. (2006). A note on the relationship between time spent in turnout and behaviour during turnout in horses (Equus caballus). Applied Animal Behaviour Science, 98(1–2), 155–160. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2005.08.020

Hampson B. A., Zabek M. A., Pollitt C. C., Nock B. (2011) Health and behaviour consequences of feral horse relocation. The Rangeland Journal 33, 173–180. https://doi.org/10.1071/RJ10075

Harju, K., & Halonen, T. (2005). Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas (uud. p.). Rakennustieto & Opetusministeriö.

Graham-Thiers, P., M. & Bowen, L. K. (2013). Improved Ability to Maintain Fitness in Horses During Large Pasture Turnout. Journal of Equine Veterinary Science 33 (8), 581-585. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2012.09.001

Laki eläinten hyvinvoinnista. (2023). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/693/ajantasa/2025-06-27/fin

Lesimple, C., Reverchon-Billot, L., Galloux, P., Stomp, M., Boichot, L., Coste, C., Henry, S., & Hausberger, M. (2020). Free movement: A key for welfare improvement in sport horses? Applied Animal Behaviour Science, 225, 104972. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2020.104972

Reilly, A. C. & Bryk-Lucy, J. A., (2021). 143  Incidence of soft tissue injury and hours of daily paddock turnout in non-elite performance horses. Proceedings of the Virtual Equine Science Symposium 1st – 4th June, 2021. Conference abstract. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2021.103606

Ruokavirasto. (2025). Hevosten hyvinvoinnin valvonta -ohje. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/oppaat/hevosten-hyvinvoinnin-valvonta/hevosten-hyvinvoinnin-valvonta/ Viitattu 27.6.2026

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista. (2025). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2025/321/ajantasa/2025-06-12/fin

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Tarhassa pito

Tarhausaika

Tarhauksen vaikutukset hevosten hyvinvointiin

Ulkotarhan koko ja muoto

Aidat ja pohjat

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje