Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Hevosten loimen tarve
Hevosia ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarvitse loimittaa ulkotarhaan, sillä ne ovat kylmänkestäviä eläimiä. Hevonen pärjää pakkasella hyvin, kun se on kasvattanut kunnollisen talvikarvan eikä sitä ole klipattu. Talven kovimpina pakkaskausina on lisäruokinta ja/tai loimi ja tuulensuoja usein tarpeen pidempiaikaisessa tarhauksessa.
Hevoset sietävät hyvin myös kuivaa lumisadetta. Karvapeitteen sisällä oleva eristävä ilmakerros estää lumen sulamisen hevosen selkään. Loimen käytöstä onkin hevoselle eniten hyötyä vesi- ja räntäsateella sekä tuulisella ja viileällä säällä. Karvapeitteen kastuminen ja tuuli lisäävät lämmön poistumista hevosesta. Tällaisella säällä ilman loimea pidettävien hevosten tarhausaikaa voi lyhentää, ellei niillä ole käytössään sateelta ja tuulelta suojaavaa tarhakatosta.
Yksi hyvä toppaloimi (esim. 300-500 g vanuvuorella) riittää pääsääntöisesti kireälläkin pakkasella. Räntä- ja vesisateella kannattaa käyttää loimea, jossa on vedenpitävä pintakangas. Jos hevosella käytetään useita loimia päällekkäin, vähentää se hevosen omaa lämmöneristystä loimien painon litistäessä karvapeitteen.
Klipatut hevoset tulee loimittaa sekä viileässä tallissa että ulkotarhassa. Ne tarvitsevat loimen huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin klippaamattomat hevoset. Hevostietokeskuksen tutkimuksissa on havaittu, että myös klipatuilla hevosilla riittää yksi hyvä toppaloimi vielä -8 °C asteen pakkasella.
Tallissa hikisillä ja klipatuilla hevosilla riittää yleensä yksi talliloimi. Tallin sisälämpötila ja vetoisuus tulee kuitenkin huomioida. Klippaamattomilla, terveillä hevosilla ei tulisi pitää tallissa loimea, sillä hevosen loimittaminen sisällä lisää loimitustarvetta ulkotarhauksen aikana.
Loimitustarpeeseen vaikuttavat:
- Ilmasto ja säätila: lämpötila, tuuliolosuhteet, sademäärä, sateen olomuoto, auringonpaiste
- Hevosen kylmänsietokyky: rotu, karvapeitteen vahvuus, klippaus, ruokinta, lihavuuskunto, ikä, terveydentila, sopeutumisaste
- Tarhauksen kesto, suojan saatavuus
Loimittaminen kannattaa:
- Syksyllä tyynellä säällä 0 °C alapuolisissa lämpötiloissa,
talvella –10 - –15 °C (lämminveriset ja puoliveriset) ja –15 - –20 °C (kylmäveriset, ponit ja islanninhevoset) alapuolisissa lämpötiloissa, kun halutaan vähentää hevosen lisäruokinnan tarvetta. Loimittamisen sijaan hevosen normaalia karkearehuannosta voidaan suurentaa. - Syksyllä, talvella ja keväällä viileillä ja vesi- tai räntäsateisilla sekä tuulisilla säillä.
- Laihat ja iäkkäät hevoset pihatossa sekä pitkäkestoisen ulkotarhauksen aikana.
- Klipatut hevoset sekä ulkona että viileässä tallissa.
- Rasituksen (hikoilun) tai pesun jälkeen karvapeitteen ollessa märkä.
- Talvella kuljetuksessa (kuljetusvälineen vetoisuudesta, lämpötilasta ja hevosmäärästä riippuen).
- Hevosen selvästi palellessa (tarkkaile käyttäytymistä ja onko silminnäkyvää lihasvärinää havaittavissa).
Loimitusohjeet ovat suuntaa antavia. Loimitustarve tulee arvioida aina yksilöllisesti hevosen rodun, iän, terveydentilan, sopeutumisen, ruokinnan vahvuuden, ulkonapitoajan ja saatavilla olevan säänsuojan mukaan!
Muuta huomioitavaa:
- Hevoset tulee ottaa talliin tai loimittaa silloin, kun ne palelevat. Lihasvärinä on selvä merkki hevosen palelemisesta.
- Turhaa loimen käyttöä tulee välttää, sillä se heikentää hevosen kylmänsietokykyä johtaen loimitustarpeen lisääntymiseen.
- Jos hevosen päivittäisen loimittamisen ulkotarhaan aloittaa syksyllä, tulee sitä jatkaa kevääseen saakka.
- Yksi hyvä loimi riittää, kun sen materiaalit ja vanutäytteen paksuus ovat vuodenaikaan ja vallitseviin sääolosuhteisiin sopivat.
- Kokeile kädellä loimen alta, onko hevosella liian kuuma (onko se hikinen).
- Ota jatkuvasti loimea käyttävältä hevoselta loimi säännöllisesti pois ja tarkasta hevonen hankaumien ja muiden vammojen varalta. Tarkista myös hevosen lihavuuskunto.
Materiaalit on tuotettu Tallit mobiiliaikaan - ja Tallinpitäjän verkkotietopaketti -hankkeissa.
Päivitetty 16.12.2015