Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Osteokondroosi
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Tilan määrä on tärkeää ryhmässä pidettäville hevosille
Kuva 1. Kun makuuhallissa oli tilaa hevosta kohden 18 m², lepäsivät hevoset siellä makuultaan yhtä paljon kuin 10,5 m² kokoisissa yksittäiskarsinoissa.
Tutkimuksen toteuttaminen
Ruotsin maatalousyliopiston (SLU, Kjellberg ym. 2021) vasta julkaisemassa tutkimuksessa havainnoitiin hevosten käyttäytymistä ja lepoaikaa makuuhalleissa ja yksittäiskarsinoissa videokuvausten avulla. Makuuhalleissa oli tilaa eläintä kohti 8, 15 tai 18 m². Kontrolliryhmänä olivat 10,5 m² (3x3,5 m) kokoisissa yksittäiskarsinoissa pidettävät hevoset. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka makuuhallin koko vaikuttaa makuuhallin käyttöön, kuinka paljon hevosten makuullaan lepäämä aika eroaa eri pitopaikoissa (tallin yksittäiskarsina vs. aktiivipihaton yhteinen makuuhalli) ja miten makuuhallissa olevan tilan määrä vaikuttaa hevosten makuultaan lepäämiseen.
Tutkimus toteutettiin kahdessa eri vaiheessa ja kahdessa pihatossa. Pitoympäristöt olivat hevosille entuudestaan tuttuja, ja ne olivat olleet niissä vähintään kahden kuukauden ajan ennen tutkimuksen alkamista. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvassa pihatossa oli tilaa 15 m²/hevonen. Pihatossa oli yhteensä 18 ruunaa (ikä 6–21-vuotta), joiden joukosta satunnaisesti valittujen viiden ruunan käyttäytyminen, kuten eri asennoissa lepääminen, syöminen ja liikkuminen makuuhallissa havainnoitiin minuutin välein. Lisäksi kaikkien 18 hevosen makuuhallin käyttö havainnoitiin tunnin välein. Taltioinnit tehtiin kahden viikonlopun aikana (2x2 vrk, yht. 96 tuntia) lokakuun lopussa ja marraskuun alussa.
Tutkimuksen toiseen vaiheeseen, joka toteutettiin helmikuun alusta huhtikuun puoliväliin, osallistui yhteensä 11 ruunaa (ikä 3–17-vuotta). Hevosten lepokäyttäytyminen taltioitiin ensin yksittäiskarsinoissa, jonka jälkeen ne pääsivät aktiivipihattoon, jonka makuuhallissa oli hevosta kohden tilaa 8 m² (kymmenen hevosta, makuuhallin koko 80 m²). Tämän jälkeen taltiointi tehtiin aktiivipihatossa, jossa hevosten käytössä oli kaksi erillistä makuuhallia (kymmenen hevosta, makuuhallien koot 80 m² ja 100 m²), jolloin hevosta kohden tilaa oli 18 m². Jokainen tutkimusjakso sisälsi seitsemän vuorokauden mittaisen totutuksen ja kolmen vuorokauden (yht. 72 h) mittaisen taltioinnin, joista hevosten lepokäyttäytyminen havainnoitiin viiden minuutin välein. Tulokset kaikista edellä mainituista pitopaikoista saatiin yhteensä kahdeksalta hevoselta.
Tutkimuksen tuloksia
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (makuuhallissa tilaa 15 m²) viisi satunnaisesti valittua hevosta olivat keskimäärin 22 % vuorokaudesta makuuhallissa. Hevosten havaittiin käyttävän makuuhallia eniten öisin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa hevoset lepäsivät enemmän makuultaan (rinnan päällä ja kyljellään) makuuhalleissa, jossa tilaa oli 18 m²/hevonen kuin makuuhalleissa, joissa tilaa oli Ruotsin lainsäädännön minimitilavaatimuksen mukaisesti 8 m²/hevonen (säkäkorkeus >1,71 cm, ei ruokintaa sisällä makuuhallissa). Makuuhallin pinta-alan lisääminen lisäsi myös hevosten makuuhallissa viettämää kokonaisaikaa. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että yksittäiskarsinassa makuultaan levätyn ajan pituus oli yhtäläinen ryhmässä pidettävien hevosten kanssa, mikäli makuuhallissa eläintä kohti käytettävissä oleva tila oli 18 m².
Tutkijat suosittelevat, että ryhmässä pidettävien hevosten makuuhallin minimitilavaatimukset arvioitaisiin Ruotsissa uudestaan ja minimitilavaatimus määritettäisiin nykyistä suuremmaksi, jotta kaikilla ryhmässä pidettävillä hevosilla olisi riittävästi tilaa lepäämiseen. Tutkijat muistuttavat, että eläintä kohti olevan tilan lisäksi kuivikkeilla on tärkeä merkitys hevosten riittävän levon mahdollistamisessa.
Suomen Hevostietokeskuksen lepokäyttäytymistutkimuksesta
Myös Suomen Hevostietokeskuksessa tutkitaan parhaillaan, kuinka erilaiset pito-olosuhteet vaikuttavat hevosten lepokäyttäytymiseen. Alkavan talven kuluessa tutkimusta tehdään pihatossa vieroitettujen varsojen sekä aktiivipihatossa pidettävien aikuisten hevosten kanssa. Jo saatujen tulosten perusteella on käynyt ilmi, että isojen ratsuhevosten makuultaan lepäämä aika ei minuuttimäärällisesti juurikaan poikennut 9 m² ja 13,3 m² kokoisissa yksittäiskarsinoissa. Talvikaudella 2019–2020 tehdyssä pihattovarsaselvityksessä saadut tulokset olivat samansuuntaisia Kjellbergin ym. (2021) täysikasvuisilla hevosilla tekemän tutkimuksen kanssa. Selvityksessä havaittiin, että varsat lepäsivät öisin yhtä aikaa enemmän makuuhalleissa, joissa tilaa oli vähintään kaksinkertainen määrä eläintä kohti lainsäädännön minimitilavaatimukseen verrattuna. On huomionarvoista, että lainsäädännön minimivaatimusten täyttyminen ei aina tarkoita eläimelle parasta vaihtoehtoa. Esimerkiksi se, että pihatossa on enemmän tilaa eläintä kohti parantaa selkeästi varsojen ja hevosten hyvinvointia.
Kuva 2. Yksittäiskarsina tarjoaa usein hevosille ryhmäkarsinaa rauhallisemman lepoympäristön.
Lähteet:
Adecuate space for rest crusial in group-housed horses, research shows. Saatavissa: Adequate space for rest crucial in group-housed horses, research shows - Horsetalk.co.nz
Kjellberg, L., Yngvesson, J., Sassner, H. & Morgan, K. Horses´ Use of Laying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area. Aminals 2021, 11. Saatavissa: Animals | Free Full-Text | Horses’ Use of Lying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area (mdpi.com)
Kuvat:
Suomen Hevostietokeskus ry
Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.
16.11.2021
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow