Tilan määrä on tärkeää ryhmässä pidettäville hevosille

Riittävä uni on ehdottoman tärkeää hevosen hyvinvoinnille. Ilmastolla, hevosen tekemän työn määrällä, kuivikkeilla ja pitopaikalla on merkitystä hevosen makuultaan lepäämän ajan pituuteen. Lisäksi lauman sosiaalinen arvoasteikko sekä mahdollinen kilpailu makuualueesta vaikuttavat ryhmässä pidettävien hevosten lepokäyttäytymiseen.

Kuva 1. Kun makuuhallissa oli tilaa hevosta kohden 18 m², lepäsivät hevoset siellä makuultaan yhtä paljon kuin 10,5 m² kokoisissa yksittäiskarsinoissa.

Tutkimuksen toteuttaminen

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU, Kjellberg ym. 2021) vasta julkaisemassa tutkimuksessa havainnoitiin hevosten käyttäytymistä ja lepoaikaa makuuhalleissa ja yksittäiskarsinoissa videokuvausten avulla. Makuuhalleissa oli tilaa eläintä kohti 8, 15 tai 18 m². Kontrolliryhmänä olivat 10,5 m² (3x3,5 m) kokoisissa yksittäiskarsinoissa pidettävät hevoset. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka makuuhallin koko vaikuttaa makuuhallin käyttöön, kuinka paljon hevosten makuullaan lepäämä aika eroaa eri pitopaikoissa (tallin yksittäiskarsina vs. aktiivipihaton yhteinen makuuhalli) ja miten makuuhallissa olevan tilan määrä vaikuttaa hevosten makuultaan lepäämiseen.

Tutkimus toteutettiin kahdessa eri vaiheessa ja kahdessa pihatossa. Pitoympäristöt olivat hevosille entuudestaan tuttuja, ja ne olivat olleet niissä vähintään kahden kuukauden ajan ennen tutkimuksen alkamista. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvassa pihatossa oli tilaa 15 m²/hevonen. Pihatossa oli yhteensä 18 ruunaa (ikä 6–21-vuotta), joiden joukosta satunnaisesti valittujen viiden ruunan käyttäytyminen, kuten eri asennoissa lepääminen, syöminen ja liikkuminen makuuhallissa havainnoitiin minuutin välein. Lisäksi kaikkien 18 hevosen makuuhallin käyttö havainnoitiin tunnin välein. Taltioinnit tehtiin kahden viikonlopun aikana (2x2 vrk, yht. 96 tuntia) lokakuun lopussa ja marraskuun alussa.

Tutkimuksen toiseen vaiheeseen, joka toteutettiin helmikuun alusta huhtikuun puoliväliin, osallistui yhteensä 11 ruunaa (ikä 3–17-vuotta). Hevosten lepokäyttäytyminen taltioitiin ensin yksittäiskarsinoissa, jonka jälkeen ne pääsivät aktiivipihattoon, jonka makuuhallissa oli hevosta kohden tilaa 8 m² (kymmenen hevosta, makuuhallin koko 80 m²). Tämän jälkeen taltiointi tehtiin aktiivipihatossa, jossa hevosten käytössä oli kaksi erillistä makuuhallia (kymmenen hevosta, makuuhallien koot 80 m² ja 100 m²), jolloin hevosta kohden tilaa oli 18 m². Jokainen tutkimusjakso sisälsi seitsemän vuorokauden mittaisen totutuksen ja kolmen vuorokauden (yht. 72 h) mittaisen taltioinnin, joista hevosten lepokäyttäytyminen havainnoitiin viiden minuutin välein. Tulokset kaikista edellä mainituista pitopaikoista saatiin yhteensä kahdeksalta hevoselta.

Tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (makuuhallissa tilaa 15 m²) viisi satunnaisesti valittua hevosta olivat keskimäärin 22 % vuorokaudesta makuuhallissa. Hevosten havaittiin käyttävän makuuhallia eniten öisin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa hevoset lepäsivät enemmän makuultaan (rinnan päällä ja kyljellään) makuuhalleissa, jossa tilaa oli 18 m²/hevonen kuin makuuhalleissa, joissa tilaa oli Ruotsin lainsäädännön minimitilavaatimuksen mukaisesti 8 m²/hevonen (säkäkorkeus >1,71 cm, ei ruokintaa sisällä makuuhallissa). Makuuhallin pinta-alan lisääminen lisäsi myös hevosten makuuhallissa viettämää kokonaisaikaa. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että yksittäiskarsinassa makuultaan levätyn ajan pituus oli yhtäläinen ryhmässä pidettävien hevosten kanssa, mikäli makuuhallissa eläintä kohti käytettävissä oleva tila oli 18 m².

Tutkijat suosittelevat, että ryhmässä pidettävien hevosten makuuhallin minimitilavaatimukset arvioitaisiin Ruotsissa uudestaan ja minimitilavaatimus määritettäisiin nykyistä suuremmaksi, jotta kaikilla ryhmässä pidettävillä hevosilla olisi riittävästi tilaa lepäämiseen. Tutkijat muistuttavat, että eläintä kohti olevan tilan lisäksi kuivikkeilla on tärkeä merkitys hevosten riittävän levon mahdollistamisessa.

Suomen Hevostietokeskuksen lepokäyttäytymistutkimuksesta

Myös Suomen Hevostietokeskuksessa tutkitaan parhaillaan, kuinka erilaiset pito-olosuhteet vaikuttavat hevosten lepokäyttäytymiseen. Alkavan talven kuluessa tutkimusta tehdään pihatossa vieroitettujen varsojen sekä aktiivipihatossa pidettävien aikuisten hevosten kanssa. Jo saatujen tulosten perusteella on käynyt ilmi, että isojen ratsuhevosten makuultaan lepäämä aika ei minuuttimäärällisesti juurikaan poikennut 9 m² ja 13,3 m² kokoisissa yksittäiskarsinoissa. Talvikaudella 2019–2020 tehdyssä pihattovarsaselvityksessä saadut tulokset olivat samansuuntaisia Kjellbergin ym. (2021) täysikasvuisilla hevosilla tekemän tutkimuksen kanssa. Selvityksessä havaittiin, että varsat lepäsivät öisin yhtä aikaa enemmän makuuhalleissa, joissa tilaa oli vähintään kaksinkertainen määrä eläintä kohti lainsäädännön minimitilavaatimukseen verrattuna. On huomionarvoista, että lainsäädännön minimivaatimusten täyttyminen ei aina tarkoita eläimelle parasta vaihtoehtoa. Esimerkiksi se, että pihatossa on enemmän tilaa eläintä kohti parantaa selkeästi varsojen ja hevosten hyvinvointia.

Kuva 2. Yksittäiskarsina tarjoaa usein hevosille ryhmäkarsinaa rauhallisemman lepoympäristön.

Lähteet:

Adecuate space for rest crusial in group-housed horses, research shows. Saatavissa: Adequate space for rest crucial in group-housed horses, research shows - Horsetalk.co.nz

Kjellberg, L., Yngvesson, J., Sassner, H. & Morgan, K. Horses´ Use of Laying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area. Aminals 2021, 11. Saatavissa: Animals | Free Full-Text | Horses’ Use of Lying Halls and Time Budget in Relation to Available Lying Area (mdpi.com)

Kuvat:

Suomen Hevostietokeskus ry

 

Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.

16.11.2021

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK