Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Karkearehujen ravitsemuksellinen laatu

Karkearehut, eli esikuivattu säilörehu, säilöheinä ja kuiva heinä, muodostavat pääosan (60-100 %) hevosen sisäruokintakauden ruokavaliosta. Siksi on tärkeää, että käytettävä rehu on ravitsemukselliselta ja hygieeniseltä laadulta hyvää. Rehuanalyysin avulla määritettävän ravitsemuksellisen laadun tulisi toimia ruokinnan suunnittelun pohjana.
Varmista rehun ravitsemuksellinen laatu
Karkearehuista hevoset saavat monipuolisesti tarvitsemiaan ravintoaineita, eli energiaa, valkuaista, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Rehun ravitsemuksellisella laadulla tarkoitetaan ravintoaineiden pitoisuuksia rehussa ja sitä, kuinka suuri osa niistä on hevosen hyödynnettävissä. Rehuarvot ilmaisevat ravintoaineiden pitoisuudet rehussa. D-arvo puolestaan kuvaa sitä ravintoaineiden osuutta, joka imeytyy hevosen ruuansulatuskanavasta.
Rehun ravitsemuksellinen laatu vaihtelee satovuosien, korjuukertojen ja jopa peltolohkojen välillä. Laatuun vaikuttavat mm. maaperä, lannoitus, käytetyt nurmikasvilajikkeet, nurmen ikä, rikkakasvit, kasvu- ja korjuuolosuhteet, korjuuajankohta ja -tapa sekä rehun varastointiolosuhteet.
Karkearehun ravintoainepitoisuudet saadaan selville rehuanalyysin avulla. Rehun lehti-korsisuhteesta ja kukintavaiheesta voidaan kuitenkin arvioida korjuuajankohtaa ja nurmen kasvuvaihetta rehuntekohetkellä. Myöhäisessä kasvuvaiheessa korjattu, korsipitoinen rehu sisältää yleensä runsaasti hevosen ruuansulatuskanavassa sulamatonta kuitua, mikä heikentää ravintoaineiden sulavuutta. Myös valkuaispitoisuus on usein matala ja sokeripitoisuus korkea, sillä kasvit kerryttävät huonosti sulavaa fruktaania kasvin korteen. Vastaavasti lehtevä ja vähän paksua kortta sisältävä rehu on tehty nuoremmasta kasvustosta, jolloin sen sulavuus ja rehuarvot ovat yleensä paremmat.
Laatu vaikuttaa muun ruokinnan suunnitteluun
Ravitsemuksellinen laatu vaikuttaa siihen, kuinka suuren osan hevosen ravinnontarpeesta päivittäinen karkearehuannos täyttää. Hyvä rehu täyttää riittävästi käytettynä suuren osan hevosen tarpeista, huonolaatuinen puolestaan lisää ravintoainepuutosten riskiä erityisesti kilpahevosilla, siitostammoilla ja varsoilla, joiden ravinnontarve on suuri. Myös harrastehevosilla ruokinnan puutos- ja epätasapainotilat voivat näkyä ajan kuluessa erilaisina terveysongelmina. Rehun laatu vaikuttaa tarvittaviin väki-, kivennäis- ja lisärehuihin ja niiden käyttömääriin. Heikkolaatuista karkearehua joudutaan täydentämään ruokinnassa enemmän kuin hyvälaatuista rehua.
Taulukko 1. Kuivan heinän ja esikuivatun säilörehun tavoitteellinen koostumus ja rehuarvot hevosten ruokinnassa (Artturi -verkkopalvelu 2013).
Kuiva heinä |
Esikuivattu säilöheinä |
|
Ka, % | >85 % | 45-85 % |
ME, MJ/kg ka | >9,0 | >10,0 |
Rv, g/kg ka 1) | 110-130 | 120-150 |
Srv, g/kg ka | 70-90 | 90-100 |
D-arvo, g/kg ka 2) | 600-620 | 660-680 |
Kuitu (NDF), g/kg ka | 500-650 | 500-600 |
Sokeri, g/kg ka | 50-150 | 50-150 |
1) Suositukset eri hevosryhmille: harrastehevoset 80-100, valmennettavat hevoset 100-120 ja imettävät tammat sekä varsat 120-150 g/kg ka.
2) Kuivan heinän ja säilöheinän D-arvosuositus (sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta) yli 600 g/kg ka, mieluiten 620–650 g/kg ka ja varsoilla ja siitostammoilla vielä tätä korkeampi.
Materiaalit on tuotettu Tallit mobiiliaikaan -hankkeessa.
Päivitetty 30.5.2016