Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Hevosen elopainon määritys
Ruokinnan suunnittelussa on tärkeää tietää hevosen paino, sillä hevosen koko vaikuttaa mm. hevosen ravinnontarpeeseen, karkearehun sopivaan saantitasoon ja ruokintanormin valintaan ruokintaohjelmaa käytettäessä.
Hevosen painon arviointi silmämääräisesti on vaikeaa ja osuu usein kauas todellisesta, joten suositeltavampaa on käyttää jotakin oheisista painonarviointimenetelmistä. Näidenkin menetelmien tarkkuudessa on huomattavia eroja, täysin luotettavan tuloksen antaa ainoastaan hevosvaaka.
Hevosen elopaino voidaan määrittää seuraavin menetelmin:
1) Punnitsemalla hevosvaa’alla
Luotettavin ja tarkin tapa määrittää hevosen paino, mutta hevosvaakoja löytyy lähinnä hevosklinikoilta.
2) Painomittanauhalla
Painomittanauhan antama lukema voi erota hevosen todellisesta painosta useita kymmeniä kiloja (jopa 60 kg), joten tarkan painon määrittäminen ei ole sillä mahdollista. On myös huomioitava, että mittanauhaa voidaan käyttää vain täysikasvuisilla hevosilla. Varsoilla painomittanauhan tulos heittää todellisesta painosta suhteellisesti vielä enemmän. Varsojen painoa ei kuitenkaan tarvitse määrittää esim. ruokintasuunnitelman laatimista varten, sillä niillä ruokintanormi valitaan odotetun aikuispainon perusteella.
Kuva. Painomittanauhoja myyvät mm. hevostarvikeliikkeet ja -verkkokaupat.
3) Laskukaavalla:
Paino (kg) = (Rinnanympärys, cm)2 x Rungon pituus, cm
11877
Kaavassa rinnanympärys mitataan 2,5 cm sään korkeimman kohdan takaa (selkään päin), ja rungon pituus ryntäiden (olkaluun pään) ja pakaran (lonkkaluun istuinkyhmy) väliseltä alueelta.
Laskukaavaa käytettäessä on huomioitava, että se on kehitetty aina jollakin tietyllä hevosrodulla, jolloin tuloksissa voi olla jonkin verran heittoa. Kaavalla saadut tulokset ovat kuitenkin tarkempia kuin painomittanauhalla saadut lukemat, ja riittävän tarkkoja esim. ruokintanormin valintaa varten (heitto voi olla todellisesta painosta n. 20 kg).
Kuva: Laskukaavassa käytettävät mittauslinjat hevosen rungon pituudelle ja rinnanympärykselle. Rungon pituus (olkaluun päästä lonkkaluun istuinkyhmyyn) saadaan mitattua parhaiten muovisella mittanauhalla, joka myötäilee hevosen rungon muotoja. Pituus voidaan määrittää myös narun avulla, jonka pituus voidaan sitten mitata esim. jäykemmällä kelamitalla. Rinnanympärys mitataan vetämällä mittanauha napakasti hevosen ympärille, mutta ei kuitenkaan liian kireäksi. Mittanauhan tulee kulkea n. 2,5 cm sään korkeimmasta kohdasta selkään päin sekä mahan alta aivan kyynärlisäkkeiden takaa. Tarkkojen mittojen saamiseksi avustaja on tarpeellinen, jotta mittanauha saadaan pysymään oikeassa kohdassa.
4) Mittaamalla hevosen (sh, lv, pv) rinnanympärys
Rinnanympärys mitataan hevosen sään takaa. Lukemaa vastaava paino löytyy roduittain seuraavasta taulukosta (Saastamoinen & Teräväinen, 2007).
Rinnanympärys (cm) | Suomenhevonen (kg) | Lämminverinen ratsuhevonen (kg) | Lämminverinen ravihevonen (kg) |
155 | 340 | 305 | 310 |
160 | 370 | 340 | 340 |
165 | 400 | 370 | 370 |
170 | 430 | 400 | 400 |
175 | 460 | 435 | 430 |
180 | 490 | 470 | 460 |
185 | 520 | 500 | 490 |
190 | 550 | 535 | 520 |
195 | 580 | 570 | 550 |
200 | 610 | 600 | 580 |
205 | 640 | 635 | 610 |
210 | 670 | 670 |
5) Arvioimalla taulukosta rodun perusteella (eri rotujen tyypillisiä painoja kirjallisuudesta):
Rotu | Keskimääräinen elopaino (vaihteluväli kirjallisuudessa) |
Arabi | 350 – 450 kg |
Lämminverinen ratsu | 500 – 650 kg |
Lämminverinen ravuri | 450 – 550 kg |
Ponit: säkäkorkeus 135 -147 cm | 300 – 350 kg |
Ponit: säkäkorkeus 120 – 135 cm | 250 – 300 kg |
Ponit: säkäkorkeus alle 120 cm | 220 – 250 kg |
Shetlanninponi | 150 – 200 kg |
Suomenhevonen Suomenpienhevonen |
540 – 550 kg 460 – 520 kg |
Koska vaihtelu rotujen sisällä on hyvin suuri, antaa taulukko painosta vain erittäin karkean arvion. Sitä voidaan hyödyntää lähinnä arvioitaessa varsojen tulevaa aikuispainoa.
Materiaalia on tuotettu Tallinpitäjän verkkotietopaketti -hankkeessa.
Päivitetty 11.2.2016