Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Tapaturmien vähentäminen ratsutallilla
Hevoselle lajityypillinen tapa reagoida yllättäviin asioihin nopeasti pakenemalla tekee ratsastuksesta liikuntalajin, johon sisältyy aina turvallisuusriskejä. Riskien määrää voidaan kuitenkin vähentää ratsastuksenopettajien ammattitaitoa kehittämällä, tallikohtaisia olosuhteita säätelemällä sekä ratsastajien ja tallilla liikkuvien henkilöiden hevostaitoja parantamalla.
Suomen Hevostietokeskus ry toteutti v. 2014-2015 Ratsutallien tapaturmaselvityksen, jossa kymmenen ratsutallia eri puolilta Suomea kirjasi ylös tallin asiakkaille ja henkilöstölle tapahtuneet tapaturmat ja ”vähältä piti” -tilanteet vuoden aikana. Noin 180 opetushevosen aineistossa raportoitiin tapahtuneen vuoden aikana vajaat 400 vaaratilannetta. Kahdenkymmenen hevosen ratsutallilla sattuu karkeasti arvioiden yksi hevosen selästä putoaminen tai muu vaaratilanne joka tai joka toinen viikko. Tallien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Selvityksessä raportoiduista tapaturmista 14,5 % edellytti hevosta käsitelleen henkilön lääkärissä käynnin. Aikuiset kävivät lääkärissä lapsia ja nuoria useammin. Henkilöiden ratsastuskokemus vaihteli aloittelijasta hevosalan ammattilaiseen. Ihmisille aiheutuneet vammat kohdistuivat eri puolille vartaloa (pää, keskivartalo, raajat) ja niiden joukossa oli useita luunmurtumia. Eläinlääkäri kutsuttiin paikalle vain kolmessa tapaturmassa.
Kuva 1. Ratsutallilla sattuneen tapaturman jälkeen lääkärissä käyneiden henkilöiden osuus eri ikäryhmissä.
Kuva 2. Tapaturmien ja ”vähältä piti” -tilanteiden tapahtumapaikka ”Ratsutallien tapaturmaselvitys” -aineistossa. Vaaratilanteita ilmeni ratsastuksen kaikissa askellajeissa, useimmiten kuitenkin ravissa ja laukassa.
Ratsastuksenopettajien arvion mukaan joka neljäs ratsastustoiminnan yhteydessä tapahtunut tapaturma tai ”vähältä piti” -tilanne johtui hevosen säikähtämisestä. Säikähtämisen aiheuttajien kirjo oli laaja: ”jostain olemattomasta”, erilaisiin hahmoihin, ääniin ja äkilliseen liikkeeseen. Noin 15 % tapaturmista tai ”vähältä piti” -tilanteista johtui ratsastajan kokemattomuudesta tai liian vaikeasta tehtävästä. Yleisiä syitä vaaratilanteen syntymiselle olivat myös ratsastajan tasapainon menetys tai tasapainon puute sekä hevosen innostuminen tai ylienergisyys. Esimerkiksi hevosen kokemattomuus tai hevoselle liian vaikea tehtävä, epätasainen ratsastusalusta tai riittämättömät turvavälit aiheutti ratsastuksenopettajien arvion mukaan vahinkotilanteen verraten harvoin.
Kuva 3. Kahden hevosen taluttaminen yhtä aikaa on tietoinen riskinotto.
Kuva 4. Ratsutallien tapaturmaselvitys -aineistossa lähes 80 % tapaturmista tai ”vähältä piti” -tilanteista sattui lapsille tai nuorille henkilöille (4-20 -vuotiaat). Myös kilpailutilanteessa riittävät välimatkat toisilleen vieraiden hevosten kesken parantaisivat turvallisuutta.
Keinoja ratsutallin tapaturmien vähentämiseksi
Riskitekijä | Toimintaohje |
Hevosten terveys ja ratsastettavuus | Hevosten terveydentilaa seurataan tarkasti ja muutoksiin reagoidaan heti. Henkilökunta kouluttaa opetushevosia säännöllisesti. |
Ratsastuspaikan valinta | Ratsastuspaikka valitaan sään ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi ratsastustunti on järkevintä pitää ulkokentällä kun on odotettavissa, että lumi valuu alas maneesin katolta. |
Ratsun valinta | Ratsastuksenopettaja valitsee ratsastajalle mahdollisimman sopivan hevosen ratsastajan taidot ja muut ominaisuudet huomioiden. |
Hevosen varustaminen ratsastustunnille | Hevonen sidotaan pääsääntöisesti kiinni harjauksen, satuloinnin ja suitsien laiton ajaksi. Tarvittaessa tallin henkilökunta varustaa hevosen. |
Varusteiden tarkistaminen | Ratsastuksenopettaja tarkistaa hevosen varusteiden asianmukaisuuden sekä suitsien kiinnityksen, satulavyön kireyden ja jalustimien pituuden jokaiselta ratsukolta ratsastustunnin alussa. |
Alkukaarto, loppukaarto, jonossa ratsastaminen, jonossa taluttaminen | Ratsastaja huolehtii riittävän turvavälin säilymisestä muihin ratsukoihin kaikissa tilanteissa. Ratsailta noustessa ja ratsailta laskeutuessa hevonen tulee pitää ohjastuntumalla. |
Maneesiin saapuminen ja sieltä poistuminen ratsastustunnin aikana | Maneesiin tulija tai sieltä lähtijä ilmoittaa sovitulla tavalla aikeistaan ennen maneesin oven avaamista ja sisään tuloa/maneesista poistumista. |
Katsojien käytös ratsastustunnin aikana | Katsomossa ja kentän reunalla ollaan hiljaa ja käyttäydytään rauhallisesti. Koirat pidetään ehdottomasti kytkettynä tai mieluiten jätetään kotiin. |
Tapaturmien ylöskirjaaminen, analysointi ja syiden poistaminen ehkäisevät vastaavanlaisten vahinkojen tapahtumista uudelleen.
Lataa itsellesi: Ratsutallin tapaturmalomake: Arvio tapaturmasta tai ”läheltä piti” -tilanteesta
Materiaali koottiin Tallinpitäjän verkkotietopakettihankkeessa.
Päivitetty 19.11.2020