Sivut

Ratsastuspalveluiden turvallisuudesta

Hevoselle lajityypillinen tapa reagoida yllättäviin asioihin nopeasti pakenemalla tekee ratsastuksesta liikuntalajin, johon sisältyy aina turvallisuusriskejä. Ratsastuspalveluiden tarjoaja vastaa toiminnan turvallisuudesta ja siitä, että asiakas saa riittävästi tietoa palvelusta. Turvallisuutta voidaan lisätä huolellisella suunnittelulla ja ennakoitavissa olevat riskit minimoimalla. Ratsastuspalvelutoiminnan turvallisuuden perustana ovatkin ammattitaitoinen henkilökunta, hyvin koulutetut ja käyttötarkoitukseensa soveltuvat hevoset ja ponit sekä asianmukaisesti toteutettu ja hoidettu toimintaympäristö. Ratsastuspalveluiden turvallisuus on osa palvelun laatua, joka lisää myös asiakastyytyväisyyttä. On tärkeää, että asiakkaille opetetaan heti alusta alkaen kuinka hevosen kanssa toimitaan eri tilanteissa. Yllättäviä vaaratilanteita aiheuttavat tietämättään mm. tallilla vierailevat, joilla ei ole käsitystä hevosten käyttäytymisestä eikä tallin turvallisuussäännöistä.

Toimintaan sopiva vaatetus ja jalkineet lisäävät hevosen käsittelijöiden turvallisuutta, samoin riittävät turvavälit hevosten kesken. Erillinen hevosreitti vähentää vaarallisia kohtaamisia muun liikenteen kanssa.

Kuka korvaa vahingon?

Kuka on korvausvelvollinen, kun ratsastaja putoaa tunnilla hevosen selästä ja edessä on sairaalareissu? Entä jos hevonen hyppää säikähtäessään taluttajan varpaille tai potkaisee tallinpihalla vastaan juoksevaa koiraa? Korvausvastuu on tavallisesti sillä, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon.

Tallinpitäjä on vastuussa yrityksen toiminnasta aiheutuneista henkilö- tai esinevahingoista, jotka ovat johtuneet tallinpitäjän tuottamuksesta. Tallinpitäjä voi siis joutua korvaamaan vahingon, mikäli pystytään osoittamaan, että sen aiheuttajana oli toiminnanharjoittajan huolimattomuus tai velvollisuuksien laiminlyönti. Vahinkotapauksessa tallinpitäjän on pystyttävä todistamaan, että on huolehtinut velvollisuuksistaan kuluttajille tarjottavan palvelun turvallisuuden varmistamiseksi.

Hevosen selästä putoamisesta tai varpaiden tallautumisesta aiheutuvat hoitokustannukset jäävät usein ratsastajan itsensä hoidettaviksi. Jos vahinko sattuu tallin työntekijälle, on kysymyksessä työtapaturma. Koiran omistaja vastaa itse koiralleen aiheutuvista vahingoista, jos koira juoksee tallinpihalla hevosen jalkoihin ja hevonen potkaisee koiraa.

Yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä vakuutuksia ovat mm. vastuuvakuutus sekä työntekijöiden lakisääteiset työtapaturma- ja eläkevakuutukset. Ratsastajat voivat olla vakuutettuja toiminnanharjoittajan puolesta tai heillä voi olla oma vakuutus tapaturmien varalle. Toiminnanharjoittajan on kerrottava asiakkaille sisältääkö tarjottu ratsastuspalvelu vakuutuksen vai ei.

Vakuutuksista lyhyesti:

Tapaturmavakuutus:

Korvaa tapaturman hoitokuluja, kertakorvaus täydestä pysyvästä invaliditeetista, kertakorvaus tapaturmaisesta kuolemasta.

Toiminnan vastuuvakuutus:

Korvaa vakuutetun yrityksen toiminnasta aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot.

 Työtapaturmavakuutus:

Kattaa töissä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Työnantajan on otettava vakuutus, jos työnantajan maksamaksi sovitut palkat ylittävät kalenterivuodessa 1200 euroa.

 

Ratsastuspalvelun turvallisuudesta ja valvonnasta

Ratsastuspalvelun turvallisuudesta vastaa palvelun tarjoaja eli toiminnanharjoittaja. Asiakkaiden antamilla vastuuvapauslausekkeilla tai suostumuksilla ei ole merkitystä toiminnanharjoittajan vastuun osalta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ratsastuspalveluiden turvallisuutta asiakkaiden turvallisuuden osalta.

Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää ratsastuspalvelun tarjoajalta huolellisuutta, tietojen antamista palvelusta, riskinarviointia ja omavalvontaa sekä onnettomuuskirjanpitoa. Toiminnanharjoittajan toteuttamaa omavalvontaa ovat esim. tallipäiväkirjaan tehdyt päivittäiset merkinnät (esim. kävijämäärät ja hevosiin liittyvät huomiot) sekä huoltosuunnitelman mukaiset määräaikaistarkastukset (esim. sähkölaitteet ja alkusammutuskalusto). Henkilökunnan ensiapu-, pelastus- ja alkusammutustaitojen kehittäminen ja ylläpito on tärkeää turvallisuustyötä.

Varusteiden huolto ja kunnossapito sekä siihen liittyvä kirjanpito on myös osa turvallisuustyötä.  

Ratsastuspalvelun tarjoajan on laadittava tallilleen turvallisuusasiakirja, jossa huomioidaan erityisesti ratsastustunneilla tapahtuvien putoamisten hoito ja ennaltaehkäisy. Turvallisuusasiakirjassa kerrotaan millaisissa tilanteissa tallin asiakkaalle voi sattua tapaturma, ja kuinka toimien se pyritään estämään. Asiakkaiden ohjeistamisen lisäksi tapaturmien ennaltaehkäisyä ovat myös opetushevosten suunnitelmallinen kouluttaminen sekä tallitilojen, varusteiden ja ratsastuksessa käytettävien alueiden ja reittien kunnossapito. Turvallisuusasiakirjaan kirjataan ohjeet myös poikkeustilanteissa toimimisen varalle (esim. toimintaohjeet ukkosen yllättäessä). Jos ratsastuspalvelu koostuu useammasta toiminnasta tai suorituspaikasta (esim. maastoratsastus, yleisötilaisuudet, ratsastusleirit), suosittelee Tukes turvallisuusasiakirjan liitteeksi erillistä turvallisuussuunnitelmaa, jossa kukin toiminta käsitellään erikseen.

Kirjallinen turvallisuusasiakirja on tarkoitettu tallin henkilökunnalle työkaluksi ja tietolähteeksi (näytetään viranomaiselle pyydettäessä). Tietojen säännöllinen päivittäminen mahdollistaa oman toiminnan seurannan sekä arvioinnin ja luo turvallisuustyölle jatkuvuutta. Turvallisuusasiakirjan voi tarvittaessa yhdistää esim. tallin pelastus-, valmius- tai muuhun suunnitelmaan.

Ratsastustallin turvallisuusasiakirjassa tulisi selvittää mm. seuraavat asiat, ellei se ole erityisestä syystä palvelun osalta tarpeetonta (muokattu Tukesin ohjeen 5/2015 (päivitetty 18.10.2017) pohjalta):

  1. Talliyrittäjän nimi, kotipaikka ja yhteystiedot
  2. Tallin turvallisuudesta vastaava henkilö/henkilöt
  3. Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset
  4. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi
  5. Ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten
  6. Henkilökunnan perehdyttäminen ja kouluttaminen turvallisuusasioihin sekä mahdolliset pätevyys- ja koulutusvaatimukset
  7. Ratsastuspalvelussa käytettävät tilat, rakenteet, välineet, reitit, eläimet, henkilönsuojaimet ja muu tarpeisto sekä niiden huoltoa ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset
  8. Suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja muita vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset
  9. Miten varmistetaan muiden kuin asiakkaiden turvallisuus ratsastuspalvelun aikana
  10. Miten erilaiset onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteet kirjataan ja miten näin kerättyä tietoa käytetään hyväksi turvallisuustoiminnan kehittämisessä
  11. Kuinka vakavista onnettomuuksista ja vakavista ”läheltä piti” -tilanteista ilmoitetaan Tukesille
  12. Miten turvallisuusasiakirjan ja -suunnitelman sisältö esitellään henkilökunnalle
  13. Kuinka tallin asiakkaille annetaan mm. seuraavat, palvelun turvallisen toteutumisen kannalta olennaiset ennakkotiedot:
  • ratsastuspalveluun liittyvät riskit
  • ratsastustunnille varustautuminen (esim. ratsastajalla ei saa olla nenä-, korva- ym. koruja eikä pitkää kaulaliinaa, joihin ohjat voivat takertua)
  • toiminta- ja käyttäytymisohjeet tallialueella liikkumista ja ratsastustunnille osallistumista varten
  • henkilönsuojaimien käytön opastus (esim. ratsastuskypärä)
  • toimintaohjeet hätä- ja poikkeustilanteiden varalle

Ohjeistuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti nuorten ja kokemattomien henkilöiden tavoittamiseen. Tallin säännöt ja ohjeet kannattaakin julkaista sekä tallin ilmoitustaululla että nettisivuilla. Tämän lisäksi etenkin aloittelevia ratsastajia on hyvä neuvoa myös ”kädestä pitäen”.  

Jos ratsastuspalvelun yhteydessä sattuu vakava onnettomuus tai vakava ”läheltä piti” -tilanne, on siitä ilmoitettava Tukesiin (kirjaamo@tukes.fi). Myös lajiin kuuluvat lievemmät vahinkotilanteet (esim. hevosen selästä tippumiset, joista selvittiin säikähdyksellä) kannattaa kirjata tallin omaan onnettomuuskirjanpitoon. Kirjanpidossa voi hyödyntää esim. Hevostietokeskuksen laatimaa lomaketta. Tapahtumien ylös kirjaaminen mahdollistaa toiminnan analysoinnin ja kehittämisen (esim. toistuvasti esiintyvien vaaranpaikkojen poistaminen).

Lisätietoa:

Talutusratsastus – tavoitteena miellyttävä ja turvallinen kokemus

Talutusratsastustapahtuman turvallisuus on mitä suurimmassa määrin palvelun järjestäjän ammattitaidon varassa, sillä asiakkaat ovat usein pieniä lapsia tai henkilöitä, joiden hevoskokemus on hyvin vähäinen. Lapsen mukana oleva aikuinen saattaa olla yhtä kokematon. Ratsastajan vaatetus ja kengät voivat myös soveltua huonosti ratsastukseen, etenkin mikäli tapahtumaan on lähdetty hetken mielijohteesta.

Myös talutusratsastus on kuluttajapalvelu, joka kuuluu kuluttajaturvallisuuslain piiriin. Lain mukaan palvelun tarjoajan on varmistuttava palvelun turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että talutusratsastuksesta on laadittava oma turvallisuusasiakirja, jollei sitä ole huomioitu tallin tai tapahtuman turvallisuusasiakirjan yhteydessä.

Ohjeita talutusratsastuksen järjestäjille (Tukes, SRL):

  • Toiminnasta vastaa aikuinen ja taluttajat ovat kokeneita hevosenkäsittelijöitä.
  • Henkilökuntaa varataan riittävästi (mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen ohjaamisen) ja sen joukossa on ensiaputaitoisia henkilöitä.
  • Talutusratsastusalue rajataan (estää hevosta karkaamasta ja pitää yleisön poissa jaloista) ja sen sijoittelussa huomioidaan, miten alueelle pääsee hätätilanteessa (esim. ambulanssi).
  • Ratsuiksi valitaan rauhallisia hevosia ja poneja, jotka ovat tottuneet toimimaan erilaisissa tilaisuuksissa.
  • Ratsuilla on varusteina suitset ja satula. Lisäksi hevosen kaulalla tai satulassa on hihna, josta asiakas voi pitää kiinni. Ratsuja talutetaan kuolaimeen kiinnitetyllä riimunarulla.
  • Talutusratsastuksessa käytetään aina sopivankokoista kypärää.
  • Ratsastajan jalkoja ei saa laittaa jalustimeen, jos kenkä voi mennä jalustimesta läpi.
  • Ratsastajan jalkoja ei saa laittaa jalustinhihnojen väliin (raahautumisvaara pudotessa).
  • Alle 7-vuotiaan ratsastajan mukana on huoltaja, joka pitää tarvittaessa lapsesta kiinni koko ratsastuksen ajan.

 

HUOMIO! Hevosen taluttajalla on merkittävä rooli talutusratsastuksen turvallisuuteen. Tallien tuleekin kiinnittää huomiota taluttajien koulutukseen. Niin kutsuttu ”koppajalustin” estää jalan luiskahtamisen jalustimen läpi, olipa ratsastajalla millaiset jalkineet tahansa.  

Materiaali on koottu Solmut auki - alueellinen neuvontapilotti -hankkeessa.

    

Päivitetty 17.6.2019

Avainsanat

ratsastuspalvelutturvallisuusturvallisuusasiakirja
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow