Laitumella pito

Oikein toteutettu laidunnus mahdollistaa hevoselle lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen ja edistää näin sen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Laidunnus on erityisen tärkeää siitostammoille ja varsoille, mutta siitä hyötyvät myös muut terveet hevoset. Hyvän rehunkäyttökyvyn omaaville, ylipainoisille tai aineenvaihdunnan häiriöistä kärsiville hevosille kokopäiväinen laidunnus ei kuitenkaan välttämättä ole sopiva vaihtoehto.

Kuva: Laidunnus tukee varsan tervettä kasvua ja kehitystä. © Suomen Hevostietokeskus ry

Laidunalan tarve

Laidunalan tarpeeseen vaikuttavat muun muassa laitumen kasvukyky, kasvuston kehitysaste sekä laiduntavien hevosten määrä. Laidunalaa tarvitaan pääsääntöisesti 0,25 - 0,5 hehtaaria (ha) hevosta kohden, kun hevoset laiduntavat päivittäin koko kesän ajan.

Alkukesästä noin 0,25 ha per hevonen riittää usein laidunalaksi, mutta loppukesällä nurmen kasvu hidastuu ja sen ravitsemuksellinen laatu heikkenee. Tällöin laidunalaa tarvitaan enemmän, jotta hevosille riittää syötävää. Laidunkauden loppua kohden laidunalaa on hyvä varata noin 0,5 ha per hevonen.

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025) mukaan laitumien ja tarhojen aitaamiseen käytettyjen rakenteiden on oltava hevoselle turvallisia eikä niissä saa käyttää piikkilankaa. Aitauksen on oltava helposti hevosen havaittavissa. Aitauksessa ei saa olla ahtaita tai teräviä kulmia.

Koska laidunnurmi sisältää runsaasti vettä (laidunnurmi noin 80 %, vrt. kuivaheinä noin 15 %), aikuiset hevoset tarvitsevat laidunruohoa useita kymmeniä kilogrammoja vuorokaudessa, jotta niiden ravitsemukselliset tarpeet täyttyvät. Mikäli laitumella ei ole riittävästi syötävää, hevoset tulee siirtää uudelle laidunlohkolle tai niille on järjestettävä lisäruokintaa. Laidunlohkojen vaihtaminen tarpeen mukaan vähentää ylilaiduntamisen riskiä ja auttaa turvaamaan ravinnon riittävyyden.

Hyvällä laidunkauden suunnittelulla laitumet saadaan riittämään koko laidunkauden ajaksi. Suunnittelu tulee tehdä riittävän ajoissa ennen laidunkauden alkamista. Laitumia tulee hoitaa ja uusia säännöllisesti. Niin kutsutulla rotaatiolaidunnuksella on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia maaperään ja nurmikasvustoon. Rotaatiolaidunnuksessa hevosia pidetään melko pienellä laidunalalla vain muutamia päiviä, minkä jälkeen ne siirretään seuraavalle laidunlohkolle. Tällöin kasvustoa ei ylilaidunneta, nurmi uusiutuu nopeasti ja lohkoilla riittää hevosille syötävää.

Imettävät tammat tarvitsevat laidunnurmea eri hevosryhmistä määrällisesti eniten. Niiden laidunten on oltava hyväkuntoisia ja tuottoisia. Hyville rehunkäyttäjille riittää sen sijaan niukempituottoinen laidun. Kaviokuumeherkkien, ylipainoisten tai aineenvaihdunnan häiriöistä kärsivien hevosten laiduntaminen on suunniteltava huolellisesti, ja tarvittaessa on hyvä konsultoida eläinlääkäriä. Joidenkin hevosten terveyden kannalta paras vaihtoehto voi olla laidunnuksen välttäminen kokonaan. Tällöin on huolehdittava hevosten sosiaalisten suhteiden ja luontaisen syömiskäyttäytymisen toteutumisesta muulla tavoin.

Kuva: Hevoset tarvitsevat laidunruohoa jopa useita kymmeniä kiloja vuorokaudessa, jotta niiden ravinnontarve täyttyy. © Suomen Hevostietokeskus ry

Laidunnus ja lainsäädäntö

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025) määrittää, että hevosella on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tarhassa tai laitumella päivittäin. Tästä voidaan poiketa eläinlääketieteellisistä syistä, hevosten kilpailu- ja valmennustapahtumien aikana tai poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Lisäksi hevosta saa pitää tarhassa ja laitumella kytkettynä ainoastaan tilapäisesti ja siten, että se on jatkuvasti valvonnassa.

Kesäisin mahdollisuus suojautua auringolta on hevosille erittäin tärkeää. Auringonpaahde voi nostaa hevosen pintalämpötilaa huomattavasti. Jotta hevosen ruumiinlämpö ei nouse liian korkeaksi, sen lämmönsäätelyjärjestelmä poistaa ylimääräistä lämpöä elimistöstä. Lämpöä poistuu hengityksen mukana, hikoilemalla sekä pintaverenkierron vilkastuessa.

Asetuksen mukaan hevosilla on laitumella oltava mahdollisuus päästä säänsuojaan. Hevonen on otettava sisälle tarhasta tai laitumelta, jos sää tai muut olosuhteet sitä vaativat. Jos tarhassa tai laitumella on säänsuoja, jossa on riittävästi tilaa kaikille hevosille, ei hevosia tarvitse ottaa sisälle säältä suojaan. Rakennetussa säänsuojassa on oltava katos ja vähintään kaksi seinää. Luonnon puustosta muodostuvan säänsuojan tulee olla riittävän tiheä hevosten suojaamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025) mukaan jokaisella hevosella on oltava yhtäaikaisesti pitopaikka tallissa tai pihatossa. Hevosella on oltava myös mahdollisuus riittävään päivittäiseen lepoon makuulla. Jos olosuhteet tarhassa tai laitumella eivät mahdollista riittävää makuulla tapahtuvaa lepoa, hevosen on päästävä päivittäin lepäämään talliin tai pihattoon.

Kuva: Puiden katveessa ilman lämpötila voi olla jopa 10 ºC alhaisempi kuin auringon paisteessa. © Suomen Hevostietokeskus ry

Laitumella vettä ja suolaa

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (VNa 321/2025) määrää, että hevosella on aina oltava vettä tarjolla. Kesäisin hevosen nestetasapainosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hevonen menettää hikoillessaan runsaasti nestettä. Hevosen vedenkulutus voi lisääntyä kuumalla ilmalla jopa 30–75 %, ja hevonen voi juoda yli 70 litraa vuorokaudessa.

Vaikka laidunruoho on hyvin vesipitoista, on juomavesi hevosen tärkein vedenlähde. Liian vähäinen veden saanti vaikuttaa hevosen rehunkulutukseen ja suorituskykyyn. Helteisen sään lisäksi laidunruohon muuttuminen loppukesästä kuitupitoisemmaksi lisää hevosten veden tarvetta. Riittävään juomiseen on kiinnitettävä huomioita myös silloin, kun hevoset saavat laitumella kuivaheinää lisäruokintana. Heinän kuiva-ainepitoisuus on korkeampi kuin laidunnurmen, mikä lisää hevosen veden tarvetta. Jos hevonen ei juo tarpeeksi, seurauksena voi olla ruoansulatuskanavan häiriöitä, kuten ähkyä. Samasta syystä juomista on tarkkailtava myös siirryttäessä laidunkauden jälkeen sisäruokintaan.

Hikoillessa hevoset menettävät nesteen lisäksi myös elektrolyyttejä, etenkin natriumia. Hevosten on saatava riittävästi suolaa ravinnosta, jotta elektrolyytti- ja nestetasapaino säilyy. Tutkimukset osoittavat, että hevosten natriumintarve harvoin täyttyy, jos suolakivi on ainoa suolan lähde. Suositeltavaa onkin antaa hevosille suolaa päivittäisen rehuannoksen yhteydessä, erityisesti silloin, kun hevonen hikoilee paljon. Kaikilla hevosilla tulisi kuitenkin aina olla suolakivi tai irtosuolaa saatavilla myös laitumella. Suolan lisäksi hevosille on annettava laidunkauteen sopivia kivennäisiä etenkin silloin, kun ne eivät saa väkirehuja.

Laiduntaminen ja liikunta

Luonnonoloissa hevoset kävelevät noin 16 tuntia vuorokaudessa, samalla ruokaa etsien. Talli- ja pihatto-olosuhteissa vastaavan syömiskäyttäytymisen mahdollistaminen voi olla haastavaa. Laiduntaminen onkin lähtökohtaisesti hevoselle ihanteellinen tapa toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Vaikka laidunnurmi on hevoselle luontaista ravintoa, hevoset tulee totuttaa laitumeen riittävän ajoissa ja varovaisesti ennen laidunkauden alkua, jotta vältytään ruoansulatuskanavan ongelmilta tai kaviokuumeelta.

Suuret laidunalat ja laumassa pito voivat lisätä hevosen omaehtoista liikkumista. Toisaalta hyvin hoidetulla ja runsastuottoisella laitumella hevosen ei juuri tarvitse liikkua ravintoa löytääkseen. Etenkin laidunkauden alussa hevoset syövät usein reilusti yli ravitsemuksellisen tarpeensa eivätkä liiku riittävästi ravinnonsaantiin nähden, mikä lisää lihomisen riskiä. Hevosten monipuolisesta ja riittävästä liikunnasta onkin hyvä huolehtia myös laidunkauden aikana. Riittävä liikunta, erityisesti kävely, on tärkeä vastapaino laidunnukselle. Liike tehostaa ruoansulatuskanavan toimintaa ja elimistön nestekiertoa.

Voit lukea lisää laiduntamisesta tietosivuiltamme:

Sivu päivitetty ja linkit tarkistettu 30.6.2026

Lähteet ja lisätietoa:

Jansson, A. (2013). Utfodringsrekommendationer för häst. Swedish University of Agricultural Sciences; Department of Animal Nutrition and Management. Rapport 289

Murphy, B. A., & Catalano, D. (2025). Effect of form on equine salt intake. Journal of Equine Veterinary Science, 148, 105502. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2025.105502

Ringmark, S., Skarin, A. & Jansson, A. (2019). Impact of Year-Round Grazing by Horses on Pasture Nutrient Dynamics and the Correlation with Pasture Nutrient Content and Fecal Nutrient Composition. Animals. 9. 500. https://doi.org/10.3390/ani9080500?urlappend=%3Futm_source%3Dresearchgate.net%26utm_medium%3Darticle

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista. (2025). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2025/321/ajantasa/2025-06-12/fin

Williams, C. A., Kenny, L. B., & Burk, A. O. (2019). Effects of grazing system, season, and forage carbohydrates on glucose and insulin dynamics of the grazing horse. Journal of animal science, 97(6), 2541–2554. https://doi.org/10.1093/jas/skz103

Williams, C. A., Kenny, L. B., Weinert, J. R., Sullivan, K., Meyer, W., & Robson, M. G. (2020). Effects of 27 mo of rotational vs. continuous grazing on horse and pasture condition. Translational Animal Science, 4(3), txaa084. https://doi.org/10.1093/tas/txaa084

Avainsanat

Lue lisää!

Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Laitumella pito

Laidunalan tarve

Laidunnus ja lainsäädäntö

Laitumella vettä ja suolaa

Laiduntaminen ja liikunta

Avainsanat

Lue lisää!

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje