Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Kauran laatu
Kaura lyömätön muihin viljoihin verrattuna
Kaura soveltuu hevosten ruokintaan muita viljoja paremmin mm. seuraavista syistä:
- Kauran tärkkelyspitoisuus on muita viljoja matalampi, ja sen sisältämä tärkkelys on myös hienojakoisempaa. → Kauran sulavuus ohutsuolessa (77 – 90 %) on huomattavasti parempi kuin muiden viljojen (n. 30 %). Kauraa syötettäessä on pienempi riski, että tärkkelystä kulkeutuu sulamatta hevosen umpi- ja paksusuoleen, mikä aiheuttaa ruuansulatushäiriöitä.
- Kaura sisältää muita viljalajeja enemmän rasvaa. → Kotoperäisiin viljoihin ohraan, vehnään ja rukiiseen verrattuna kauran rasvapitoisuus on lähes kolminkertainen. Rasvapitoisuus lisää rehun energiapitoisuutta ja vähentää tärkkelyksen määrää ruokinnassa.
- Kauran sisältämä valkuainen on hyvälaatuista ja sen aminohappokoostumus on hyvä. → Kaura sisältää muita viljoja enemmän lysiiniä.
- Kaura maittaa hevosille muita viljoja paremmin.
Taulukko 1. Viljojen ravintoainepitoisuudet (Luken rehutaulukot, hevoset)
Vilja | NDF-kuitu (g/kg ka) | Energia (MJ ME/kg ka) |
Raakavalk. (g/kg ka) |
Sulava raakavalk. (g/kg ka) |
Raakarasva (g/kg ka) |
Tärkkelys (g/kg ka) |
Kaura 54 – 58 kg/hl | 290 | 12,1 | 127 | 89 | 60 | 440 |
Ohra 64-69 kg/hl | 210 | 13,2 | 115 | 77 | 22 | 610 |
Vehnä 76 – 80 kg/hl | 110 | 13,6 | 133 | 92 | 22 | 675 |
Ruis | 200 | 13,6 | 110 | 73 | 20 | 650 |
Maissin jyvä | 110 | 14,5 | 100 | 63 | 46 | 710 |
Taulukko 2. Kauran tärkkelyspitoisuus (Luken rehutaulukot, hevoset)
Kauran hehtolitrapaino (kg/hl) | Tärkkelystä (g/kg ka) |
> 58 | 460 |
54 - 58 | 440 |
45 - 54 | 420 |
35 - 45 | 350 |
Kuorittu | 650 |
Kauran laatu
Kauran laatu kannattaa tarkastaa huolellisesti etenkin, jos suurta määrää kauraa ollaan ostamassa suoraan toiselta tilalta. Kauran ravintoainesisällössä ja hygieenisessä laadussa on vaihtelua. Kauran laatua voidaan tarkastella ensin silmämääräisesti. Huomiota tulee kiinnittää mm. tyhjien kauran kuorien määrään ja jyvien kokoon. Kauran kuoret eivät ole haitallisia, mutta suuri määrä kuoria alentaa kauran ravintoainepitoisuutta, sillä ravintoaineet sijaitsevat kauran ydinosassa. Kuori koostuu lähes kokonaan (89,3 %) huonosti sulavasta kuidusta. Seuraavaksi kannattaa kiinnittää huomiota kauran tuoksuun. Tunkkainen tuoksu on aina huono merkki. Tarkista myös, onko kauran joukossa runsaasti vihertäviä jyviä tai muiden kasvien, kuten rikkakasvien, siemeniä. Surkastuneet ja punertavat kauran jyvät saattavat olla merkki punahomeesta. Mikäli ruokinnassa käytetään runsaasti kauraa kannattaa myös kauran ravintoainesisältö selvittää rehuanalyysin avulla. Viljan ravintoainesisällössä ei ole yhtä suurta vaihtelua kuin karkearehuissa, mutta siitä huolimatta eroja löytyy. Vilja-analyysin avulla saadaan selville mm. kauran hehtolitrapaino, kuiva-aine, raakavalkuainen, raakakuitu, raakarasva ja tärkkelys. Myös viljan mikrobiologinen ja hygieeninen laatu, kuten sen sisältämien homeiden määrä voidaan määrittää.
Punnitseminen apuna kauran laadun arvioinnissa
Yksi tapa arvioida kauran laatua on punnita sen tilavuuspaino. Kauran hehtolitrapaino mitataan kiloina/hehtolitra (kg/100 l). Tarkka hehtolitrapaino saadaan punnittua tarkoitukseen suunnitellulla hehtolitrapainovaa´alla, mutta paino on arvioitavissa myös kotikonstein. Punnitse 10 litraa kauraa ja kerro saamasi tulos vielä kymmenellä. Näin sinulla on arvio kauran hehtolitrapainosta. Mitä pienempiä kauran jyvät ovat, ja mitä suurempi on kauran kuorien osuus, sitä vähemmän kaura painaa. Painava kaura sisältää enemmän ravintoaineita ja energiaa. Esimerkiksi, jos punnitsemasi kaura painaa 0,580 kg/litra on sen hehtolitrapaino 58 kg, ja se sisältää energiaa noin 12,4 MJ ME/kg ka. Sen sijaan hehtolitrapainoltaan kevyempi kaura (35 – 45 kg/hl) sisältää energiaa noin 10,4 MJ ME/kg ka. Hevoselle syötettävän kauran ominaispainoksi suositellaan vähintään 55 kg/hl.
Ohjeita kauran laadun aistinvaraiseen arviointiin:
- Mille kaura tuoksuu?
- Minkä väristä kaura on? Onko kaura väriltään kauniin kullankeltasta vai onko joukossa paljon vihertäviä jyviä? Näyttääkö kaura puhtaalta?
- Onko kauran joukossa havaittavissa muita siemeniä, kuten esimerkiksi rikkakasvien siemeniä?
- Onko kauran joukossa paljon kuoria?
- Kuinka suurilta ja painavilta jyvät vaikuttavat?
Kuva. Kauran laatua kannattaa arvioida aistinvaraisesti. Hyvälaatuinen kaura on väriltään kauniin kullankeltaista ja tuoksuu raikkaalle. Suuret ja painavat jyvät sisältävät enemmän ravintoaineita, kuin pienijyväinen, kevyt ”höttökaura”, jonka joukosta löytyy runsaasti kauran kuoria tai rikkakasvien siemeniä.
Homemyrkyt eli mykotoksiinit
Homemyrkyillä eli mykotoksiineilla tarkoitetaan homelajien sopivissa olosuhteissa (kosteus, lämpö) tuottamia terveydelle haitallisia myrkkyjä. Vaikka viljassa olisi homeita, ne eivät kuitenkaan välttämättä tuota homemyrkkyjä. Homemyrkkyjä ei voida havaita aistinvaraisesti viljaa tutkimalla, vaan niiden määrä selviää ainoastaan viljalle tehtävästä laboratorioanalyysistä. Toksiineja voi olla myös kuivikeoljessa. Homemyrkyt voivat aiheuttaa eläimille mm. vastustuskyvyn heikkenemistä ja ruokahaluttomuutta. Myrkytystapaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Säilytä kauraa kuivassa ja viileässä
Tallilla kaura kannattaa varastoida kuivaan ja viileään varastotilaan esimerkiksi laareihin. Jyvät säilytetään tiloissa, joihin pääsy linnuilta ja jyrsijöiltä on mahdollisimman hyvin estetty. Paperisäkeissä pidettävä kaura altistuu helposti kosteudelle ja jyrsijöiden tuhoille.
Lähteet:
Ekedahl, K. (2015). Kontrollera havren noga innan du köper. Ridsport 20, 15.10.2015.
Farmit. Punahome. https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/kasvitaudit/tunnistuskuvat/punahome
Rehutaulukko (Luke) https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/hevoset
Serenius, M. Hometoksiineja vai ei? https://www.lantmannenagro.fi/maatilalla/artikkelit/2012/hometoksiineja-vai-ei/
Särkijärvi, S. (2007). Kaura on hevosen viljaväkirehu. Pro Hevonen 1/2007.
Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.
Päivitetty 9.9.2020
Avainsanat
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow