Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Tavoitteena sähkön säästö?
Kuva: Tilojen ja veden lämmittäminen vie paljon sähköä. Kulutusta järkeistämällä voidaan pienentää kustannuksia. Energiatehokkaiden led-lamppujen käyttö on talleilla jo yleistä.
Hinta nousee, kun tarjontaa on rajoitetusti kysyntään nähden
Sähkön tämänhetkisen hinnan taustalla on mm. korkeat polttoainehinnat, kolminkertaistuneet päästöoikeushinnat, kuivan ja vähätuulisen sään vaikutus tuuli- ja vesivoiman saatavuuteen, sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä Suomeen sekä epävarmuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen aloituksesta. Sähkön varastointi on vielä vaikeaa, mistä syystä sähkön tuotannon ja kulutuksen tulee olla tasapainossa.
Suurin osa Suomessa käytettävästä sähköenergiasta tuotetaan suomalaisilla voimalaitoksilla, loppuosa ostetaan erityisesti muista Pohjoismaista. Suomen omasta sähköntuotannosta noin kolmannes tapahtuu tasaisesti sähköä tuottavalla ydinvoimalla, noin puolet uusiutuvilla energianlähteillä (mm. vesivoima, tuulivoima, puuperäiset polttoaineet) ja loput fossiilisilla polttoaineilla (esim. kivihiili, maakaasu, öljy) ja turpeella.
Tiesitkö? Fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu, raakaöljy) käyttöä pyritään vähentämään niiden poltosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. Ihmistoiminnasta aiheutuva hiilidioksidi kertyy maapallon ilmakehään ja lämmittää ilmastoa. Vesivoimalla, auringolla ja tuulella tuotettavan sähkön tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä, mutta sähkön määrään vaikuttavat sää, vuosi sekä vuoden- ja vuorokauden aika. Myös ydinvoimalla tuotetun sähkön hiilidioksidipäästöt ovat pienet esimerkiksi maakaasulla ja kivihiilellä tuotetun sähkön päästöihin verrattuna. |
Sähkölaskusta ja -sopimuksesta
Jokaisesta kulutetusta kilowattitunnista (kWh) sähköä on maksettava sähköyhtiölle sähköenergian hinta (snt/kWh) ja sähkön siirtoyhtiölle kulutetun sähkön siirron hinta (snt/kWh). Lisäksi sekä sähköyhtiölle että sähkön siirtoyhtiölle maksetaan kuukausittain kiinteä perusmaksu (eur/kk), joka ei ole riippuvainen sähkön kulutuksen määrästä. Edellisten lisäksi sähkön siirtoyhtiö laskuttaa kulutetusta sähköstä veron (snt/kWh) ja arvonlisäveron (24 %), jotka tilitetään valtiolle. Sähkön siirron hinta vaihtelee Suomessa alueittain.
Pohjoismaissa sähköenergian hinta määritellään kysynnän ja tarjonnan mukaan Nord Pool -sähköpörssissä. Pörssisähkön hinta on noussut voimakkaasti. Pörssisähkön yhden osatekijän, spot-hinnan kuukausittainen keskiarvo oli viime heinäkuussa yli kaksinkertainen vuoden takaiseen hintaan verrattuna (22,83 snt/kWh vs. 9,77 snt/kWh). Spot-hinnalla tarkoitetaan Nord Pool -sähköpörssissä muodostuvaa sähkön hintaa jokaiselle vuorokauden tunnille. Sähkön spot-hinnan lisäksi pörssisähkön lopullinen hinta sisältää sähköyhtiön marginaalin (osuus, jonka sähköyhtiö lisää hintaan spot-hinnan päälle) ja sähköyhtiön kiinteän kuukausimaksun.
Määräaikainen sähkösopimus takaa sähkön kiinteällä hinnalla tietyksi ajanjaksoksi. Pörssisähkön ostaja maksaa sähköstä kulutukseen perustuvaa hintaa, joka voi vaihdella tunneittain päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Pörssisähköenergia voi olla jonain vuorokaudenaikana hyvin edullista (esim. yöllä) ja toisena ajankohtana hinta on moninkertainen.
Esimerkki määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen erosta kulutetun sähköenergian hinnassa. Määräaikaisessa sopimuksessa sähköenergian hinta on kiinteä; pörssisähkön spot-hinta vaihtelee tunneittain ja on tarkistettavissa vuorokautta ennen Nord Pool -sähköpörssistä. Alla olevassa laskelmassa on käytetty heinäkuun 2022 keskimääräistä sähkön spot-hintaa 22,83 snt/kWh.* Hinnat sis. alv:n 24 %.
SÄHKÖN KÄYTTÖKUSTANNUS KUUKAUDESSA, KUN KULUTUS ON 1500 KWH | ||
Laskuttaja ja laskutuksen aihe |
Määräaikainen sähkösopimus, v. 22-23 |
Pörssisähkösopimus, 7/22 |
SÄHKÖYHTIÖ: Sähköenergia, snt/kWh |
5,15 snt/kWh 77,25 eur |
tunneittain muuttuva spot-hinta (snt/kWh) + sähköyhtiön marginaali 0,31 snt/kWh 347,10 eur* |
SÄHKÖYHTIÖ: Sähkönkulutus, perusmaksu, eur/kk |
1,00 eur | 2,50 eur |
SÄHKÖN SIIRTOYHTIÖ: Sähkön siirto, 1,65 snt/kWh |
24,75 eur | 24,75 eur |
SÄHKÖN SIIRTOYHTIÖ: Sähkön siirto, perusmaksu, eur/kk |
12,95 eur |
12,95 eur |
SÄHKÖN SIIRTOYHTIÖ: Sähkövero, 2,79 snt/kWh |
41,85 eur | 41,85 eur |
Kustannus yhteensä | 157,86 eur | 429,21 eur |
Sähkösopimusta uusittaessa kannattaa aina kilpailuttaa hinnat ja puntaroida tarkoin millaisia sopimuksia on tarjolla. Kiinteä sähkön hinta mahdollistaa kulujen ennakoinnin sopimuskaudella. Monen vuoden sopimusta ei ole kuitenkaan välttämättä järkevää tehdä, jos sähköenergian hinnan odotetaan alenevan merkittävästi esim. puolen vuoden päästä. Muuttuvahintainen pörssisähkö soveltunee parhaiten asiakkaalle, jonka on mahdollista seurata sähkön hintaa ja ajoittaa kulutuksensa sellaisiin ajankohtiin, kun hinta on alhainen.
Kulutus selville sähköyhtiöstä
Sähkönkulutusta voi seurata oman sähköyhtiön tarjoaman palvelun kautta esim. tunti-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Erilliset sähkön käyttöpaikat mahdollistavat eri toimintojen kulutuksen tarkastelun (esim. oma käyttöpaikka omakotitalolle ja oma tallirakennuksille). Kylmä talvi lisää sähkönkulutusta merkittävästi, mikä kannattaa huomioida esimerkiksi kahden vuoden sähkönkulutustietoja verrattaessa. Yksittäisten laitteiden sähkönkulutuksen voi tarkistaa pistorasiaan laitettavalla sähkönkulutusmittarilla.
Kuva: Suorasähkölämmitteisen omakotitalon ja osittain lämpimänä pidettävän ulkorakennuksen energiankulutus ”pomppaa” talvikuukausina. Sähköä kuluisi kuvassa näkyvää enemmän, ellei talossa olisi ilmalämpöpumppua ja sen uuneja ei lämmitettäisi puulla talvella.
Sähkönkulutuksen vähentämiskeinoja voi miettiä mm. seuraavien kysymysten avulla:
- Onko kiinteistön nykyinen lämmitysjärjestelmä tulossa kohta tiensä päähän, tai muutettavissa parempaan ratkaisuun helposti ja edullisesti?
- Onko lämmitettävien tilojen eristykset kunnossa? Ilmanvaihtoa on järkevää pienentää pakkasella. Mikä on riittävä sisälämpötila erilaissa lämmitettävissä tiloissa? Lämpötilan alentaminen jo muutamillakin asteilla pienentää energiankulutusta. Tilaan asennettu pieni lämmönlähde (esim. 100-500 W tehoinen sähkölämmitin) voi riittää pitämään esim. varaston sisäilman kuivana ja lämpimämpänä kuin ulkona.
- Kuinka kuumaksi lämmin vesi on tarpeen lämmittää ja mikä on sopiva pesuveden lämpötila? Onko lämpimän veden kulutusta mahdollista vähentää esim. pesuveden käytön rajoittamisen tai vedensäätösuuttimien avulla?
- Onko kaikkien sähkölaitteiden käyttö tarpeellista/välttämätöntä? Laitteita uusittaessa on hyvä huomioida myös niiden energiatehokkuus.
Kuva: Energian säästäminen on ilmastotyötä, josta on tärkeää kertoa myös tallin asiakkaille.
Lähteet:
- Sähkön kilpailutus.fi. Spot-hintojen kuukausittaiset keskiarvot (snt/kWh, sis. alv.). Luettu 19.8.2022.
- Suomen virallinen tilasto (SVT): Sähkön ja lämmön tuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5072. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.8.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/salatuo/2020/salatuo_2020_2021-11-02_tie_001_fi.html
- https://www.keravanenergia.fi/blog/artikkeli/miksi-sahkon-hinta-on-noussut/. Julkaistu 6.7.2022. Luettu 19.8.2022.
- https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Monthly/?view=table. Luettu 22.8.2022.
Materiaali on tuotettu Hevostietokeskuksen Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa.
31.8.2022/Sanna Airaksinen
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow