Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Tallitilojen desinfiointi
Desinfioinnin tarve:Talli, hevoskuljetuskalusto ja yhteiskäytössä olevat vesiastiat tulisi suositusten mukaan pestä ja desinfioida säännöllisesti, jotta tarttuvia tauteja voitaisiin ennaltaehkäistä. Koko tallin kohdalla säännöllisellä tarkoitetaan perusteellista putsausta vähintään kerran vuodessa. Tarttuvaan tautiin sairastuneiden hevosten hoidossa käytetyt tilat desinfioidaan sitten, kun hevoset ovat toipuneet taudista, eivätkä ne enää eritä taudinaiheuttajia ympäristöönsä. Hevoskuljetuskaluston pesu ja desinfiointi on tarpeen etenkin silloin, kun kalustolla on kuljetettu muualta kuin omasta tallista tulevia hevosia tai sairaita hevosia.
Huomio: Kävelytyskoneet ja valjastuskatokset ovat potentiaalisia tautien leviämispaikkoja, joten niiden puhtauteen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Taudinaiheuttajien tuhoaminen on helpointa vesitiiviiltä, helposti pestäviltä pinnoilta (esim. kaakeliseinä, muovilauta, filmivaneri) ja vaikeinta huokoisilta, hankalasti puhdistettavilta pinnoilta (esim. pintakäsittelemätön lauta- tai betonitiilipinta).
Desinfioinnin perusperiaatteet: Desinfiointiaineet tehoavat taudinaiheuttajiin parhaiten silloin, kun käsiteltävä pinta on kuiva ja puhdas liasta. Tästä syystä desinfioitava kohde pitää ensin tyhjentää orgaanisesta aineksesta (pöly, heinä, kuivikelanta ym.), alkudesinfioida, pestä vedellä ja antaa kuivua ennen desinfiointiaineen levittämistä.
Pintojen alkudesinfiointi tehdään desinfioivalla, emäksisellä pesuaineliuoksella (irrottaa pinttyneen lian) tai varsinaisessa desinfioinnissa käytettävän valmisteen käyttöliuoksella. Alkudesinfiointiaineen annetaan vaikuttaa pinnalla pari tuntia tai valmisteen käyttöohjeen mukaan (aine ei saa päästä kuivumaan, jottei varsinainen pesu vaikeudu). Toimenpiteellä vähennetään taudinaiheuttajien määrää pestävillä pinnoilla ja estetään niiden leviämistä pesuroiskeiden mukana.
Desinfiointiaineen valinta ja käyttö: Desinfiointiainetta valitessa pitää varmistaa, että valmiste tehoaa taudinaiheuttajaan siinä ympäristön lämpötilassa, jossa pesu ja desinfiointi tehdään, ja että se soveltuu desinfioitaville pinnoille. Osa valmisteista pitää huuhdella pois esimerkiksi juoma- ja ruoka-astioista, kun riittävä kontaktiaika on kulunut. Pesu- ja desinfiointiaineiden turvallisen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi valmisteiden käyttö- ja turvallisuusohjeisiin on syytä perehtyä huolellisesti ennen työhön ryhtymistä.
Esimerkkejä eläinsuojien pesussa ja desinfioinnissa käytettävistä valmisteista:
- Desinfioiva pesuaine: Hypofoam, Forteva, Pintty ym.
- Desinfiointiaine: Virkon S, Virex, Parvocide H Plus, Viragri Plus ym.
- Pakkasella käytettävät, alkoholipohjaiset desinfiointiaineet: Excitol 20 B, Neoamisept ym.
Huomio: Älä sekoita desinfiointiaineita keskenään - tuloksena voi olla vaarallisia kaasuja!
Pesumenetelmän valinta: Pintojen pesumenetelmä (harjapesu, painepesu) valitaan pintamateriaalin laadun ja olosuhteiden mukaan. Painepesurilla voi pestä vesitiiviitä, painepesua kestäviä pintoja, kun pesurin paine pidetään kohtuullisena ja tallissa ei ole hevosia pesun aikana.
Pintojen kuivuminen: Desinfiointiaine toimii parhaiten kuivalla, puhtaalla pinnalla, joten pestyn pinnan on annettava kuivahtaa ennen desinfiointiaineen levitystä. Pintojen kuivumista voi edistää esim. tallikäyttöön soveltuvalla puhaltimella.
Hintojen vertailu: Desinfiointiainekäsittelyn hintaa eri valmisteilla voi vertailla, kun tiedetään pakkauksen hinta, pakkauksen sisällöstä valmistettavissa oleva käyttöliuosmäärä (esim. 1 % -desinfiointiaineliuos) sekä desinfiointiaineliuoksen käyttötarve (ml/m2).
Esimerkki: Yhden kilogramman painoinen pakkaus desinfiointiainetta maksaa 30 eur. Pakkauksen sisällöstä voi valmistaa yhteensä 100 litraa veteen laimennettua käyttöliuosta, jonka desinfiointiainepitoisuus on 1 % (laimennosohje: 100 g valmistetta/10 l vettä). Valmistajan mukaan 1 % -desinfiointiaineliuoksen käyttötarve on 200 millilitraa neliömetrille, joten sadalla litralla voi käsitellä 500 m2:n pinta-alan (100 000 ml/200 ml/m2=500 m2). Desinfiointiainekäsittelyn hinnaksi tulee 0,06 eur/m2 (30 eur/500 m2=0,06 eur/m2).
Materiaali on tuotettu Tallitoimijan verkkoluennot -hankkeessa.
Päivitetty 8.12.2016