Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Lannan kompostointi

Hevosen kuivikelanta kompostoituu varsin hyvin jo lantavarastossa, kunhan olosuhteet kompostoitumiselle ovat olemassa. Kompostoitumista sääteleviä tekijöitä ovat mm. happi, kosteus, pH, hiilen ja typen suhde (C:N) sekä lämpötila.
Hevosenlannan koostumus (ilman kuivikkeita) on kompostoitumisen kannalta optimaalinen (hiili-typpi -suhde on 30:1 ja kosteuspitoisuus 60-70 %). Tutkimusten mukaan kuivikemateriaalilla ei ole merkittävää vaikutusta lantakompostin lämpötilan kehitykselle, mikäli kuivikkeen määrä seoksessa on vähäinen ja olosuhteet kompostoitumiselle ovat olemassa. Mikäli kuivikelanta ei lantalassa kompostoidu (”ala lämmetä”), saattaa syynä olla joko massan liiallinen kuivuus, tiivistyminen tai typen puute (lantaa vähän kuivikkeisiin nähden). Hevosenlantakompostin lämpötilaksi on mitattu tavallisessa lantalassakin 60 oC ja esimerkiksi massaa ilmastettaessa lämpötila on kohonnut jopa yli 70 oC:seen.
Tarvitaan kosteutta, happea ja typpeä
Kuivikelannan nopean ja mahdollisimman täydellisen kompostoitumisen kannalta on tärkeää, että massa on sopivan kuohkeaa, kosteaa (60-80 %) ja että seoksessa on riittävästi typpeä. Hapen, typen ja kosteuden lisäksi myös ympäristön lämpötila vaikuttaa hajotustoimintaa suorittavien pieneliöiden toimintakykyyn. Parhaiten pieneliöt toimivat lämpötilassa yli 20 oC. Kompostoitumista rajoittavista tekijöistä pH eli happamuustaso on harvinainen ongelma kuivikelantakomposteissa. Keskeisimmät kompostoitumista haittaavat tekijät ovat ennemminkin kuivuus, massan tiivistyminen ja typen puute. Kompostoitumista voi hidastaa talvella myös lantaseoksen jäätyminen (varsinkin jos komposti on pieni).
Turvelannalla paras lannoitusarvo
Hevosilla käytettävistä kuivikkeista turve sitoo ylivoimaisesti parhaiten nestettä ja liukoista typpeä ja se on hyvä tukiaine lantakompostissa. Oljen ja turpeen hiili-typpi -suhde on noin 50-90:1. Puumateriaalit kuten kutteri, sahanpuru ja paperi sisältävät edellisiin verrattuna huomattavasti enemmän hiiltä (450-700:1). Mikäli kompostoitava kuivikelanta tiivistyy liiaksi, kannattaa esimerkiksi seoskuivikkeen käyttöä (turve/kutteri) tai massan kääntämistä harkita.
Kompostorit
Hevosenlannan kompostoinnissa on mahdollista hyödyntää myös erilaisia teknisiä laitteita, kuten rumpukompostoria tai tuubikompostointilaitteistoa. Käytännössä näitä on käytössä esim. talleilla tai maatiloilla, jotka valmistavat lannasta kaupallista lannoitetta. Muun muassa rumpukompostorin avulla lantakompostista saadaan tasalaatuista ja kompostointiprosessi on hallittu.
Rumpukompostoreita valmistavat Suomessa mm.:
- Biofacta Oy (http://www.biofacta.fi) ja
- Someron Terästyö Ky (http://www.someronterastyo.fi).
Tuubikompostoinnissa lanta pakataan muoviputkeen, jossa sitä ilmastetaan puhaltimen avulla. Lisätietoa: Hevosenlannan tuubikompostointi, Biojäte ja hepolanta -hanke, MTT Sotkamo.
Asianmukainen lantalaratkaisu
Lainsäädännön mukaan jokaisella tallilla tulee olla tiivispohjainen lantala, joka on tarvittaessa peitettävissä esim. pressulla. Hyväksyttäviä lannan varastointivaihtoehtoja ovat tiivispohjainen lantala, tiivispohjaisen pihaton kuivikepohja sekä tiivispohjainen kontti, joka tyhjennetään säännöllisesti esim. suurempaan tiivispohjaiseen lantavarastoon. Lantaa ei saa levittää 1.11.-31.3. välisenä aikana. (Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi.) Oman tallin lantalaratkaisun asianmukaisuuden voi tarkastaa kätevimmin ottamalla yhteyttä oman kunnan ympäristönsuojelusihteeriin.
Päivitetty 8.11.2016