Sivut

EHV-1

Hevosen herpesvirustartuntoja esiintyy Suomessa jatkuvasti. Meillä tehdyn pienen selvityksen ja maailmalta saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että suomalaista hevosista noin 30%:lla on EHV1-vasta-aineita eli ne ovat kohdanneet EHV1-viruksen.

EHV1-virus aiheuttaa hevosille yleisimmin kuumetta ja nuorille hevosille myös hengitystieoireita. Tiineille tammoille tartunta voi aiheuttaa luomisen tai heikkona syntyneen varsan. Joskus harvoin EHV1-tartunta aiheuttaa yksittäisille hevosille myös keskushermosto-oireita. Suomessa EHV1-viruksen aiheuttamia luomisia todetaan muutamia vuosittain ja keskushermostomuotoon sairastuneita hevosia diagnosoidaan sitäkin harvemmin.

EHV1-tartunnan itämisaika on 2-10 vrk ja keskushermosto-oireet alkavat yleensä noin 6-10 vrk tartunnan saamisesta. Sairastunut hevonen erittää virusta suu-, silmä-, sierain- ja sukupuolieritteisiin. Hevonen saa herpestartunnan hengitysteiden kautta ja tavallisin tartuntatapa on suora kontakti hevosten välillä tai ilmateitse kun hevoset ovat samassa ilmatilassa tallissa, kuljetusautossa ym. Virus voi siirtyä hevosesta toiseen myös ihmisen kuljettamana esimerkiksi likaisissa käsissä, hanskoissa tai takin hihoissa, joilla kosketellaan useita hevosia ja mekaanisesti kuljetaan virusta hevosten välillä niin että virusta päätyy hevosen sieraimiin. Herpesvirus tuhoutuu melko nopeasti ympäristössä, sopivissa olosuhteissa se voi säilyä tartuntakykyisenä hevosen ulkopuolella noin viikon. Virus on herkkä tavallisille desinfektioaineille. Käytännössä suurin riski herpesviruksen leviämiseksi talliin on uusi hevonen tai kilpailumatkalta palaava hevonen. Uusi hevonen tulisikin pitää muista hevosista erillään vähintään kahden viikon ajan. Ihmiset voivat estää viruksen leviämistä huolehtimilla käsien sekä kasvojen pesusta ja vaatteiden sekä kenkien vaihdosta kulkiessaan eri talleilla.

Herpestartunnasta toipunut hevonen muodostaa lyhyen, noin 3-6 kuukautta, kestävän immuniteetin tautia kohtaan ja jää usein latentiksi eli piileväksi viruksen kantajaksi. Virus aktivoituu tyypillisesti stressitilanteen yhteydessä ja hevonen alkaa erittämään virusta uudelleen tartuttaen muita.

Suomessa leviävän tautipurkauksen taltuttamiseksi ja hevosten suojaamiseksi epidemialta ovat asianmukaiset karanteenitoimet keskeisiä. Talliin tuleva uusi hevonen ja kilpailmatkalta palaava hevonen on pidettävä erillään tallin muista hevosista vähintään kahden viikon ajan. Karanteenissa olevasta hevosesta mitataan lämpö päivittäin ja jos kuumetta todetaan, otetaan hevosesta heti näyte tartunnallisen taudinaiheuttajan varalta. Sierainsivelynäyte taudin alkuvaiheessa on yleensä nopein ja varmin tapa tunnistaa EHV1-tartunta. Yksittäinen negatiivinen virusnäyte ei valitettavasti kuitenkaan todista hevosta terveeksi, sillä viruksen erittyminen vaihtelee taudin eri vaiheissa ja erityisesti keskushermosto-oireilevien nenänielunäyte on usein negatiivinen. Hevosista voidaan ottaa myös pariseeruminäytteet vähintään 10 päivän välein mahdollisen EHV1-vasta-ainenousun (serokonversio) toteamiseksi.

Herpestartuntojen (EHV1 ja EHV4) aiheuttamia hengitystieoireita ja luomisia voidaan vastustaa rokotuksin, mutta rokotteilla ei ole osoitettua tehoa keskushermosto-oireita vastaan. Rokotuksilla saadaan kuitenkin hevosten viruseritystä vähenemään ja siten tartuntapainetta alhaisemmaksi. Herpestartuntojen vastustamisessa on tärkeää, että tallin kaikki hevoset rokotetaan parhaan mahdollisen laumasuojan saavuttamiseksi. Rokotetta ei kuitenkaan suositella käytettäväksi epidemiatilanteessa jo altistuneille hevosille, koska näillä rokottaminen saattaa lisätä riskiä vakavampaan sairastumiseen.
 

EHV-1 tiivistäen

EHV-1 aiheuttaa yleisimmin:

  • kuumetta

  • hengitystieoireita, erityisesti nuorille hevosille

  • tiineille tammoille luomisia tai heikkoina syntyneitä varsoja

  • harvinaisissa tapauksissa keskushermosto-oireita

Suomessa todetaan vuosittain muutamia EHV1‑luomisia ja vain satunnaisia keskushermostomuotoon sairastuneita hevosia.


Tartunta ja oireiden eteneminen

  • Itämisaika: 2–10 vuorokautta

  • Keskushermosto-oireet: tyypillisesti 6–10 vuorokauden kuluttua tartunnasta

  • Tartuntareitit:
    • suora kontakti hevosten välillä
    • aerosolit samassa ilmatilassa (talli, kuljetusauto)
    • ihmisen välityksellä (kädet, vaatteet, välineet)

Hevonen erittää virusta suu-, silmä-, sierain- ja sukupuolieritteisiin. Virus säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä noin viikon sopivissa olosuhteissa, mutta tuhoutuu tavallisilla desinfektioaineilla.

Suurimmat riskit saada tartunta talliin:

  • uusi hevonen
  • kilpailumatkalta palaava hevonen


Karanteenikäytännöt

Epidemian rajoittamisessa korostuvat oikea‑aikaiset ja asianmukaiset karanteenitoimet.

Uusi tai kilpailusta palaava hevonen

  • pidettävä erillään muista vähintään 14 vuorokauden ajan
  • lämpö mitattava päivittäin
  • kuumeen noustessa otettava näytteet tartuntatautien varalta

Diagnostiikka

  • Sierainsivelynäyte taudin alkuvaiheessa on nopein tapa tunnistaa EHV1.
  • HUOMIO! Yksittäinen negatiivinen sierainsivelynäyte ei poissulje tartuntaa. Hevonen voi erittää virusta epäsäännöllisesti ja siksi onkin tärkeää ottaa näyte mahdollisimman monesta sairastuneesta ja sairaiden kanssa kontaktissa olleesta hevosesta.
  • Tarvittaessa otetaan verinäyte (pariseeruminäytteet) 10 päivän välein vasta-ainenousun todentamiseksi


Rokotus

EHV1- ja EHV4-rokotteet:

  • antavat parhaan suojan kun tallin kaikki hevoset on rokotettu (laumaimmuniteetti)
  • vähentävät hengitystieoireita ja luomisia
  • vähentävät viruseritystä ja siten tartuntapainetta
  • eivät suojaa keskushermosto-oireilta
  • eivät sovellu altistuneille hevosille epidemiatilanteessa, koska voivat lisätä vakavan oireilun riskiä


Suojautuminen ja ehkäisy talliympäristössä

  • Pidä uusi ja talliin palaava hevonen muista erillään 14 vrk.

  • Huolehdi käsihygieniasta, kasvojen pesusta ja vaatteiden sekä kenkien vaihdosta tallien välillä kulkiessa.

  • Eristä kuumeinen hevonen välittömästi ja ota näytteet taudinaiheuttajan selvittämiseksi.



Kirjoittaja: Katja Hautala, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Tietomateriaali on tuotettu Taudit kartalle -hankkeessa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Julkaistu 20.2.2026

© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow