Hevoset kylmissä pito-olosuhteissa

Kylmät pito-olosuhteet, kuten pihatot talvikaudella, voivat lisätä hevosen päivittäistä energiantarvetta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää varsoihin, ikääntyneisiin hevosiin sekä hevosiin, joiden lihavuuskunto on heikko. Joillain hevosilla lisäruokinta talvikautena voi olla tarpeen riittävän energiansaannin turvaamiseksi.

Hevosten luontainen lämmönsäätely

Hevosilla on luonnostaan erilaisia mekanismeja lämmönsäätelyyn. Lämpöä syntyy muun muassa ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan sivutuotteena, ja hevosen karvapeitteen sisällä oleva ilmakerros toimii lämmöneristeenä. Kylmälle altistuminen saa aikaan hormonaalisia reaktioita, jotka lisäävät hevosen energiantarvetta. Mitä kylmemmässä hevonen on, ja mitä pidempään se altistuu kylmälle, sitä suuremmaksi hevosen energiantarve kasvaa.

Lyhytaikainen kylmälle altistuminen aiheuttaa pääsääntöisesti ihon värinää, karvapeitteen nousemista pystyyn ja verisuonten supistumista. Pidempiaikainen kylmäjakso lisää karvapeitteen tiheyttä. Talvikarvan kasvamiseen vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös hevosen rotu ja vuorokauden valon määrä. Luontainen lämmönsäätely ei kuitenkaan toimi klipatuilla hevosilla. Tämän vuoksi klipattu hevonen tarvitsee talvisin yleensä loimen.

Kylmä sää ja ruokinta

Pihatto-olosuhteissa hevosten riittävästä energiansaannista on helpointa huolehtia vapaalla karkearehuruokinnalla. Hevosilla on kuitenkin rajallinen syömiskapasiteetti, jolloin tietyt hevosyksilöt eivät pysty syömään riittäviä määriä karkearehua kattaakseen kylmien olosuhteiden aiheuttaman lisäenergiantarpeen. Joillakin hevosella on myös huono rehunkäyttökyky, jolloin se ei voi hyödyntää syömäänsä rehua optimaalisesti. Näissä tapauksissa ruokintaa voi olla tarpeen täydentää väkirehuilla.

Ylipainoisille ja hyvän rehunkäyttökyvyn omaaville hevosille vapaa karkearehun saanti voi pihatto-olosuhteissakin olla liiallista ja nostaa lihomisen ja muiden terveyshaittojen riskiä. Tällaisille hevosille lisäruokinta on harvoin tarpeen edes kylmissä olosuhteissa.

Karsinatallissa asuvilla hevosilla muutaman tunnin päivittäinen tarhausaika ei yleensä lisää energiantarvetta, etenkin jos hevoset ovat loimitettuja. Tämän vuoksi niiden rehuannosta ei tarvitse yleensä muuttaa. Sen sijaan koko päivän ulkona tarhaavien hevosten heinäannosta voidaan joissakin tapauksissa hieman lisätä kovalla pakkasella.

Kuva 1: Muutaman tunnin tarhaus ei yleensä lisää karsinatallissa pidettävien hevosten energiantarvetta.

Hevoset hyödyntävät kehon rasvavarastojaan energianlähteenä, jos ravintoa ei ole riittävästi saatavilla. Varsat puolestaan tinkivät ensin kasvuun tarvittavasta energiasta. Tutkimusten mukaan vapaalla heinällä olleet nuoret hevoset kasvoivat paremmin verrattuna nuoriin hevosiin, joiden karkearehumäärä oli rajoitettu. Tutkimuksissa on havaittu myös, että puoliverisillä on kylmissä olosuhteissa selkeästi korkeampi energiantarve kuin kylmäverisillä, jotka kestävät kylmää paremmin.

Hevoset juovat usein vähemmän kylmissä olosuhteissa, jolloin riittävästä veden saannista tulee huolehtia. Kuivan karkearehun syönti lisää veden tarvetta, ja nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää ähkyriskin minimoimiseksi. Joissain tapauksissa on syytä arvioida, onko karkearehun määrän nostaminen tarkoituksenmukaista, etenkin jos hevosten liikunta on vähäistä ja ne juovat huonosti. Pito-olosuhteista riippumatta hevosten lisäenergiantarpeeseen voidaan vaikuttaa loimituksella ja säänsuojalla. Pihattohevoset voi sulkea yöksi pihaton makuuhalliin, mikäli hallissa on riittävä ilmanvaihto, tarpeeksi tilaa ja sopuisa lauma.

Rehujen vaikutus lämmöntuotantoon

Hevosen lämmöntuotantoon vaikuttaa syötyjen rehujen määrä, mutta myös rehujen koostumus. Pääsääntöisesti karkearehujen lämmöntuotantovaikutus on suurempi kuin väkirehujen tai rasvojen. Lämmöntuotannon kannalta kannattaa lisätä ensin karkearehua ja vasta sitten täydentää tarvittaessa ruokintaa väkirehuilla.

Kuva 2: Eri rehujen sulatuksessa muodostuvan lämmön osuus rehun muuntokelpoisesta energiasta (ME). Muu osuus rehuenergiasta kuluu mm. elintoimintojen ylläpitoon.

Kriittinen lämpötila

Lämmönsäätelyyn vaikuttaa hevosen kriittinen lämpötila. Varsoilla kriittinen lämpötilaraja on talvisin – 9 ℃ ja – 16 ℃ välillä, kun taas aikuisilla hevosilla se on – 15 ℃ ja – 20 ℃ välillä. Maitovarsojen kriittinen lämpötilaraja voi olla +10 ℃ ja +24 ℃ välillä. Vieroitetut nuoret hevoset kestävät kylmää paremmin. Kun lämpötila laskee kriittisen lämpötilarajan alapuolelle, lisääntyy energiantarve 0,2-2,5 % ylläpitotarpeesta yhtä laskevaa lämpöastetta kohden. Yksilölliset vaihtelut kylmänsietokyvyssä ovat suuria, ja niihin vaikuttavat hevosen ikä, rotu, ruokinta ja hevosen tottuminen kylmiin olosuhteisiin.

Tuulen ja kosteuden vaikutus pakkasen purevuuteen

Pelkkä paksu talvikarva ei kaikissa sääolosuhteissa riitä pitämään hevosta lämpimänä lisäruokinnasta huolimatta. Karvapeitteen lämmöneristys perustuu ihon pinnassa lämmenneeseen ilmakerrokseen. Tuulen ja viiman vaikutuksesta eristävä ilmakerros siirtyy entistä nopeammin ympäristöön ja karvapeitteen eristyskyky heikkenee. Sateella karvapeite painautuu ihoa vasten, jolloin eristävää ilmakerrosta ei pääse muodostumaan. Näin tapahtuu myös loimittaessa, vaikka karva pysyykin kuivana. Tämän vuoksi hevoset voivat tarvita loimea ja säänsuojaa tuulisilla ja kosteilla säillä, vaikka samat yksilöt eivät kuivina pakkaspäivinä loimia tarvitsisikaan.

Hevosten lisäenergiantarve kylmässä ympäristössä

Kylmissä olosuhteissa hevosen lisäenergian tarve voi nousta jopa 33 % sen normaalista ylläpitotarpeesta. Yli 25 asteen pakkasella lisäenergiantarve voi olla jopa yli 50 % ylläpitotarpeesta. On havaittu, että hevosten energiantarve nousee alkutalvesta, mutta tasoittuu lopputalvesta. Tämä viittaa siihen, että hevoset tottuvat kylmiin olosuhteisiin ja energiantarve palautuu talvikauden aikana lähelle hevosen normaalia ylläpitotarvetta.

Tutkimuksissa kylmien pito-olosuhteiden on todettu lisäävän aikuisten hevosten ja vieroitettujen varsojen energiantarvetta seuraavasti:

Aikuiset, kylmään sopeutuneet hevoset: +2.7 % lisää energiaa ylläpitotarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa -15 ºC alapuolella
Vieroitetut, kylmään sopeutuneet varsat: +1.4 % lisää energiaa ylläpitotarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa -11 ºC alapuolella
Vieroitetut, ei-kylmään sopeutuneet varsat: +1.4 % lisää energiaa ylläpitotarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa 0 ºC alapuolella

Tästä saadaan 500 kg hevosen lisäruokinnan tarpeeksi pihatossa (varsoilla odottettavissa oleva aikuispaino):

Ulkoilman lämpötila/tuuli	Vieroitettu varsa Alkutalvi	Vieroitettu varsa Keski- ja lopputalvi	Aikuinen hevonen Keski- ja lopputalvi
-15 ºC tyyni sää	2 kg heinää * /vrk	0,5 kg heinää /vrk	-
-24 ºC tyyni sää tai -15 ºC + 5 m/s tuuli	3 kg heinää* /vrk	1 kg heinää /vrk	2,5 kg heinää /vrk

Tässä esimerkissä vieroitetun varsan heinämäärä on sen syöntikykyyn nähden hyvin suuri. Osa sen lisäruokinnantarpeesta voidaan toteuttaa esim. väkirehumäärää nostamalla. Ruokinnanmuutokset tulee kaikilla hevosilla tehdä aina maltillisesti ja asteittain.

Päivitetty 10.3.2026

Lähteet ja lisätietoa

Autio, E., Sihto, U., Mononen, J., & Heiskanen, M. L. (2008). Energy intake and growth of weanling horses in a cold loose housing system. Agricultural and Food Science in Finland, 17(4), 338–350. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/474660/mtt-afs-v17n4p338.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Cymbaluk, N. F. (1990). Cold housing effects on growth and nutrient demand of young horses, Journal of Animal Science, Volume 68, Issue 10, October 1990, Pages 3152–3162, https://doi.org/10.2527/1990.68103152x

Junkkari, R., Simojoki, H., Heiskanen, M.-L., Pelkonen, S., Sankari, S., Tulamo, R.-M., & Mykkänen, A. (2017). A comparison of unheated loose housing with stables on the respiratory health of weaned-foals in cold winter conditions: an observational field-study. Acta Vet Scand 59, 73 (2017). https://doi.org/10.1186/s13028-017-0339-3

Mejdell, C., Bøe, K. E., & Jørgensen, G. H. M. (2020). Caring for the horse in a cold climate—Reviewing principles for thermoregulation and horse preferences. Applied Animal Behaviour Science, 231, 105071–. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2020.105071

Ilmatieteenlaitos laitos - Pakkasen purevuudesta

Yle 26.2.2018: Miten tuuli lisää pakkasen purevuutta?

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Hevoset kylmissä pito-olosuhteissa

Hevosten luontainen lämmönsäätely

Kylmä sää ja ruokinta

Rehujen vaikutus lämmöntuotantoon

Kriittinen lämpötila

Tuulen ja kosteuden vaikutus pakkasen purevuuteen

Hevosten lisäenergiantarve kylmässä ympäristössä

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje