Sivut

Tapausselostus: Rahvon ja Otuksen laidunsaaret Siilinjärvellä

Rahvon ja Otuksen saarissa on laidunnettu hevosia useiden vuosikymmenten ajan. Tässä tapausselostuksessa kuvataan saarten laidunnusperinnettä, laidunnuksen hyötyjä varsoille sekä merkitystä alueen luonnon monimuotoisuudelle.

Kuva 1. Nuoret hevoset kehittävät laumassa sosiaalisia taitoja ja ylläpitävät laidunalueiden monimuotoisuutta. Kuvaaja: Jenni Timlin.

Perinteikkäät saarilaitumet

Rahvon saari siirtyi Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton omistukseen vuonna 1912 ja Otus vuonna 1949. Vuonna 1990 saarten omistus siirtyi Hevosjalostusliitolta Pohjois-Savon Hevostaloussäätiölle. Rahvossa eläimiä on laidunnettu yhtäjaksoisesti yli sadan vuoden ajan. Otuksessa laidunnus alkoi 1950-luvun alussa. Rahvon saaren pinta-ala on noin 90 hehtaaria ja Otuksen 64 hehtaaria. Hevoset laiduntavat koko saarten alueella. Saarten maasto on vaihtelevaa. Se käsittää talousmetsää, metsälaitumia ja niittyjä. Valtaosa alueista luokitellaan perinnebiotoopeiksi, osa on maisemanhoitoaluetta. Saarille on tehty maatalousluonnon ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus. Saarten yhteinen hoitosopimusalue on kooltaan noin 40 hehtaaria.

Saaret ovat tulleet tunnetuiksi orivarsojen laitumina. Kesällä 2025 Rahvossa laidunsi poikkeuksellisesti eri-ikäisiä tammoja ja Otuksessa lampaita. Hevoset kuljetettiin saarille lautalla juhannuksen jälkeen, jotta osa tammoista ehti tiinehtyä ennen laidunkauden alkua. Hevosilla laidunkausi kestää tyypillisesti noin kolme kuukautta. Viime kesänä hevoset tuotiin takaisin mantereelle syyskuun alussa. Vuonna 2024 Otuksessa laidunsi suomenkarjaa. Lampailla ja naudoilla laidunkausi on ollut hevosia pidempi.

Laidunnus perinnebiotooppien hoidossa

Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia avoimia tai puustoisia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Niiden kasvilajisto ja rakenne ovat kehittyneet pitkän aikavälin laidunnuksen ja niiton vaikutuksesta. Perinnebiotooppien säilyttämiseksi laidunnus ja niitto ovat välttämättömiä. Alueita ei saa lannoittaa, käsitellä torjunta-aineilla tai uudistaa, ja eläinten määrä tulee suunnitella niin, että ravinto riittää koko laidunkauden ajaksi. Rahvossa on yleensä ollut 10–15 hevosta. Eri eläinlajit hyödyntävät kasvillisuutta eri tavoin, mikä tukee laidunalueiden monipuolista hoitoa. Lisäksi eläinlajien vuorottelu auttaa vähentämään loispainetta.

Hevoset auttavat ylläpitämään maisemaa ja estävät perinteisten laidunten kasvamisen umpeen. Laidunnus tukee samalla monimuotoista kasvi-, hyönteis- ja lintulajistoa. Esimerkiksi Rahvon ja Otuksen saarissa esiintyy pylväsmäisiä katajia sekä metsälehmuksia. Pelkkä laidunnus ei kuitenkaan riitä pitämään aloja tarpeeksi avoimina, joten alueita raivataan hoitosuunnitelman mukaisesti. Uudet metsälaidunlohkot vaativat aluksi erityisen paljon työtä: raivaustähteet on kerättävä pois, ja tämän työn metsuri hoitaa mönkijän ja metsäkärryn avulla. Raivaustähteet voidaan saarissa joko kuljettaa talousmetsän puolelle tai polttaa, riippuen alueen ja hoitosuunnitelman tarpeista.

Hevosten ravinto ja varsojen kehitys

Hevosten ravinto koostuu kesän aikana saarten kasvillisuudesta. Lisäksi hevoset saavat ruokintapaikalla kivennäisiä ja suolaa. Rahvon ja Otuksen saarissa on runsaasti laidunalaa, mutta kasvusto on valkuaisköyhää. Siksi kasvavien varsojen tulee olla riittävässä lihavuus- ja lihaskunnossa ennen saarilaitumelle siirtämistä. Suomenhevoset ja ponit soveltuvat laidunalueille paremmin kuin lämminveriset ravihevoset ja puoliveriset. Lisäksi 2–3-vuotiaat varsat sopeutuvat laitumelle paremmin kuin vuoden ikäiset varsat.

Muiden hevosten kanssa laiduntaminen on tärkeää varsojen fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta. Vaihteleva maasto ja lajitovereiden seura tukevat varsojen liikkumista ja lihasten, koordinaation ja tasapainon kehitystä. Laumassa eläminen opettaa hierarkiaan sopeutumista, mikä voi vähentää esimerkiksi ihmisten näykkimistä ja muita käytösongelmia.

Ennen laidunkauden alkua tulee huolehtia hevosten loishäädöstä, kavioiden hoidosta ja rokotuksista. Hevoset tulee totuttaa myös laidunnurmeen, jotta siirtyminen saareen sujuu turvallisesti. Päivittäinen tarkkailu varmistaa turvallisuuden ja vähentää vahinkoja. Saarilaitumilla hevoset pidetään ilman kenkiä, joten kavioiden rakenteen on oltava riittävän kestävä.

Kuva 2. Hevoset oppivat laumassa sosiaalisia taitoja. Kuvaaja: Jenni Timlin.

Muistilista saarilaitumeen vietävän hevosen omistajalle:

  1. Laidunnurmeen totuttaminen
  2. Loislääkitys, rokotukset, kavionhoito
  3. Riittävä lihavuuskunto (erityisesti vuoden ikäiset varsat)
  4. Passi ja oma pitopaikkatunnus mukaan
  5. Lauttakuljetusta varten vahvat päitset, riimunnaru ja mielellään kaulapanta

 

Lähteet ja lisätietoa:

  • Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajan Hannu Ala-Korven haastattelu
  • Hevosjalostusliitot: Hevosjalostusliitot – Hevosjalostusliitot
  • Perehdy perinnebiotooppeihin: Perehdy perinnebiotooppeihin - Ruokavirasto
  • Laidunnusopas, Hiiltä maksimaalisesti sitova laidunnus – löydä lohkojesi hiilensidontapotentiaali Laidunnusopas_2020.pdf
  • Laidunpankki: Laidunpankki

 

Kirjoittaja: Heli Suomala, Suomen Hevostietokeskus ry

Tietosivu on toteutettu Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankkeessa, 17.3.2026

© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow