Maan laadun selvitys osana kestävää viljelyä

Kasvien kasvun kannalta hyvä maaperä on kestävän viljelyn perusta ja tavoite. Maan koostumuksesta ja laadusta saadaan tietoa maanäytteiden viljavuustutkimuksella. Viljavuustutkimuksen tulokset kertovat esimerkiksi fosforin ja kaliumin määrästä peltomaassa sekä maan mahdollisesta kalkitustarpeesta. Tietoja voidaan käyttää viljely- ja lannoitussuunnitelmien laadinnassa.

Miksi?

Viljelymaan laatu selvitetään, jotta osataan suunnitella viljeltävän kasvin lannoitus. Viljelymaasta otetuille maanäytteille tehdään viljavuustutkimus.

Viljavuustutkimusten avulla maasta saadaan vähintään seuraavat tiedot lannoituksen suunnittelun avuksi:

  • maalaji
  • multavuus
  • happamuus
  • johtokyky
  • vaihtuva kalsium
  • helppoliukoinen fosfori
  • vaihtuva kalium
  • vaihtuva magnesium

Milloin?

Parhaat maanäytteiden ottoajankohdat ovat kevät ja syksy. Keväällä maanäytteet otetaan heti roudan sulamisen jälkeen ennen keväällä tehtäviä maanviljelystöitä. Syksyllä maanäytteet otetaan sadonkorjuun jälkeen ennen maan routaantumista eli jäätymistä.

Viljavuustutkimukset ovat voimassa 5 vuotta. Tutkimusten voimassaoloaika lasketaan analyysipäivästä.

Miten?

Tutkittavalta alueelta otetaan edustavat maanäytteet maalajikohtaisesti ja pellon yleisestä kunnosta poikkeavia paikkoja välttäen. Jokainen laboratorioon lähetettävä maanäyte kootaan osanäytteistä.

Osanäytteet otetaan koko muokkauskerroksen syvyydeltä esimerkiksi maanäytekairalla (kuva 1). Kultakin yhtenäiseltä viljelyalueelta otetaan vähintään seitsemän osanäytettä, jotka tyhjennetään samaan astiaan ja sekoitetaan huolellisesti (kuva 2). Osanäytteistä koottu maanäyte siirretään maanäyterasiaan, joka laitetaan täyteen näytettä (kuva 3).

 

Kuva 1: Maanäytekaira.   

Kuva 2: Osanäytteet kerätään samaan astiaan. Mahdolliset roskat ja kivet poistetaan osanäytteistä. 

Kuva 3: Osanäytteistä koottu maanäyte maanäyteastiassa.

Maanäyterasioita ja näytteiden lähetysohjeita on saatavissa mm. maatalouskaupoista ja viljavuusanalyyseja tekevistä laboratorioista. Maanäytekairaa voi tiedustella esim.  paikallisista maaseututoimistoista.

Viljavuustutkimukset kuuluvat ympäristösitoumuksen tehneillä maatiloilla tilakohtaisen toimenpiteen yleisiin vaatimuksiin. Lisätietoa ympäristösitoumuksen ehdoista vuonna 2025 on saatavissa Ruokaviraston www-sivuilta. Vaadittujen maanäytteiden määrä on ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa yhteydessä peruslohkon kokoon siten, että jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti on otettava yksi maanäyte.

Esimerkki maanäytteiden analyysituloksista ja tulkinnasta

Kuvassa 4 näkyy kahden eri maanäytteen analyysituloksia. Maanäytteen numero 1 maalaji on hietamoreeni (HtMr) ja maa on multavaa. Maanäytteessä numero 2 maalaji on hiue (He) ja maa on luokiteltu erittäin runsasmultaiseksi. Maan multavuusluokka määritellään muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuuden mukaan. Maalajit hietamoreeni ja hiue kuuluvat kumpikin maalajiryhmään ’karkeat kivennäismaat’.

Maan lannoitustarvetta arvioitaessa voidaan käyttää hyväksi maan ravinnemääristä kertovia analyysituloksia. Esimerkissä kummankin maanäytteen viljavuusluokka on fosforin (P) osalta välttävä ja kaliumin (K) osalta välttävä tai huononlainen. Hietamoreenia sisältävä viljelyalan (näytenumero 1) viljavuusluokka on maan happamuuden eli pH:n osalta välttävä, kalsiumin (Ca) osalta huononlainen ja magnesiumin (Mg) osalta huono. Kyseiselle viljelyalalle (näytenumero 1) on suositeltu magnesiumia sisältävän kalkin levitystä tilanteen korjaamiseksi.

Kuva 4: Kahden peltomaanäytteen analyysituloksia.

Lisätietoa:

Materiaali on tuotettu Suomen Hevostietokeskus ry:n toteuttamassa Hiili haltuun -tiedonvälityshankkeessa, jota rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta.

17.9.2025

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.