Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Hevoset kylmässä pitoympäristössä
Kylmä pitoympäristö (pihatossa pito) vaikuttaa pääasiassa hevosen energiantarpeeseen. Hevosten on määritetty tarvitsevan 0,2-2,5 % lisäenergiaa asteen lämpötilan laskua kohden nk. alemman kriittisen lämpötilan alapuolella (Young & Coote 1973, McBride et al. 1985, Cymbaluk et al. 1989, Cymbaluk 1990, Autio et al. 2008). Mikäli ravintoa ei ole riittävästi tarjolla, hyödyntävät hevoset kehon rasvavarastojaan energianlähteenä. Varsat puolestaan tinkivät ensin kasvuun tarvittavasta energiasta. Kanadalaistutkimuksissa kylmässä (-5 ºC) ympäristössä pidetyt varsat kasvoivat 29 % hitaammin kuin lämpimässä (10 ºC) pidetyt varsat, kun lisäenergiantarvetta ei huomioitu ruokinnassa (Cymbaluk et al. 1989).
Helpointa riittävä energiansaanti on varmistaa pihatossa vapaalla karkearehuruokinnalla, jolloin hevoset saavat syödä tarpeensa mukaan. Varsoilla, ikääntyneillä hevosilla sekä hoikassa kunnossa olevilla hevosilla väkirehujen lisäys saattaa olla tarpeen, koska niiden karkearehujen syöntikyky voi olla rajallinen ja rehujen hyväksikäyttökyky heikompi. Vastaavasti lihavilla, hyvillä rehunkäyttäjillä (yleensä poni- ja kylmäverirodut) karkearehuruokinta ei voi olla vapaata edes pihatto-olosuhteissa, sillä liiallisen syömisen ja lihomisen riski on niillä suuri.
Kuva: Karsinatallissa pidettävien hevosten tarhaus muutaman tunnin ajan ei juurikaan lisää niiden energiantarvetta, varsinkin jos hevoset ovat loimitettuja! Kokopäivätarhauksessa hevosen heinäannosta voi hieman nostaa kovalla pakkasella.
Hevosten lisäenergiantarve kylmässä ympäristössä:
Tutkimuksissa kylmän pitoympäristön on todettu lisäävän aikuisten ja vieroitettujen hevosten energiantarvetta seuraavasti:
- Aikuiset, kylmään sopeutuneet hevoset: +2.7 % lisää energiaa perustarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa -15 ºC alapuolella
- Vieroitetut, kylmään sopeutuneet varsat: +1.4 % lisää energiaa perustarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa -11 ºC alapuolella
- Vieroitetut, ei-kylmään sopeutuneet varsat: +1.4 % lisää energiaa perustarpeeseen nähden per 1 ºC lasku lämpötilassa 0 ºC alapuolella
Tästä saadaan 500 kg hevosen lisäruokinnan tarpeeksi pihatossa (varsoilla odottettavissa oleva aikuispaino):
Ulkoilman lämpötila/tuuli | Vieroitettu varsa Alkutalvi |
Vieroitettu varsa Keski- ja lopputalvi |
Aikuinen hevonen Keski- ja lopputalvi |
-15 ºC tyyni sää | 2 kg heinää * /vrk | 0,5 kg heinää /vrk | - |
-24 ºC tyyni sää tai -15 ºC + 5 m/s tuuli | 3 kg heinää* /vrk | 1 kg heinää /vrk | 2,5 kg heinää /vrk |
*Lisäheinämäärä on vieroitetun varsan syöntikykyyn nähden hyvin suuri, mistä johtuen osa lisäruokinnantarpeesta tulisi toteuttaa esim. väkirehumäärää nostaen. Väkirehumäärien muutokset tulee muistaa toteuttaa aina varovaisesti.
Lisäruokinnan tarpeen vähentämiseksi pihattohevosen voi myös loimittaa kunnollisella toppaloimella (esim. 300 g vanuvuori). Hevosten sulkeminen yöksi pihattohalliin on myös suositeltavaa. Tällöin tulee varmistaa, että ilma vaihtuu pihatossa myös ovien ollessa suljettuna, ja että hevoset tulevat keskenään toimeen.
Karkearehujen lämmöntuotantovaikutus on suurempi kuin väkirehujen
Ruuansulatuksessa muodostuvaan lämpömäärään vaikuttavat syödyn ravinnon määrä ja koostumus, mistä johtuen tietyt rehut voivat parantaa hevosen kylmänsietokykyä. Erityisesti valkuais- ja kuitupitoisten rehujen sulatuksessa muodostuu runsaasti lämpöä. Tästä johtuen karkearehujen lämmöntuotantovaikutus (noin 30 % rehuenergiasta) on suurempi kuin väkirehujen (< 20 % rehuenergiasta) tai rasvojen (3 % rehuenergiasta), ja niiden määrää tulisi ensisijaisesti lisätä kylmässä.
Kuva: Eri rehujen sulatuksessa muodostuvan lämmön osuus rehun muuntokelpoisesta energiasta (ME). Muu osuus rehuenergiasta kuluu mm. elintoimintojen ylläpitoon.
Huomioithan viiman kylmentävän vaikutuksen
Vaikka hevosilla olisikin kunnon talvikarva, heikentää tuuli merkittävästi karvapeitteen lämmöneristävyyttä. Karvapeitteen lämmöneristys perustuu sen sisällä olevaan, ihon pinnassa lämmenneeseen ilmakerrokseen. Tuulen ja viiman vaikutuksesta eristävä ilmakerros siirtyy entistä nopeammin ympäristöön, mikä heikentää karvapeitteen lämmöneristysarvoa ja lisää hevosen lämmöntuotannon ja sitä kautta lisäenergiantarvetta.
Tulkinnan pakkasen purevuudesta saa katsomalla Ilmatieteenlaitoksen Paikallissääennusteen sää tuntuu kuin -lukeman. Tuntuu kuin -lukemassa huomioidaan sekä tuulen viilentävä vaikutus että ilmankosteus.
Ks. Ilmatieteenlaitos laitos - Pakkasen purevuudesta
Ks. Tietoa kovan pakkasen ihmiselle aiheuttamista terveyshaitoista