Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Kuuloaisti
Hevosella on valikoiva kuulo
Hevosen kuuloaisti on hyvin kehittynyt ja herkkä, joten ne voivat kuulla ääniä suotuisissa olosuhteissa yli 4 kilometrin päähän. Tunnelimainen ulkokorva ottaa vastaan ääniaaltoja ja johtaa ne tärykalvolle.
Korvien liikkuvuus on tärkeää äänen paikantamisessa. Korvien liikkeitä kontrolloi 16 lihasta, jotka voivat toimia toisistaan riippumatta. Hevonen voi siten kiinnittää huomionsa yhtä aikaa kahteen eri asiaan. Korvien suuntauksesta pystyy siten päättelemään, mihin asiaan hevonen kiinnittää huomiota. Hevoset pystyvät myös sulkemaan korvakäytävänsä kääntämällä korvat taakse niskaan vasten. Näin hevonen suojaa kuuloaan esim. kovilta ääniltä.
Korvien liikkuvuus on tärkeää myös hevosten välisessä kommunikoinnissa. Esimerkiksi korvien painaminen niskaa vasten on aggressiivisuuden ja uhkailun merkki, mutta voi indikoida myös alistumista. Mitä tiukemmin korvat ovat niskaa vasten, sen vihaisemmasta uhkauksesta on kyse. Vastaavasti eteenpäin suuntautuneet korvat voivat ilmaista uteliaisuutta tai pelkoa, jolloin hevonen tyypillisesti kiinnittää kaiken huomionsa tarkkailemaansa kohteeseen.
Hevosen kuuloalue on 60Hz-33,5kHz ja ihmisen 20Hz-20KHz. Hevonen kuulee siten korkeataajuisempia ääniä kuin ihminen, joka vastaavasti kuulee matalataajuisempia ääniä kuin hevonen. Suurin osa hevosten ääntelyistä sijoittuu kuuloalueen matalampaan osaan.
Kuulo voi heikentyä iäkkäällä hevosella
Hevosen kyky kuulla korkeita ääniä ja paikallistaa äänen lähdettä heikentyy iän myötä. Heikkeneminen johtuu sisäkorvan aistinsolujen karvalisäkkeiden vaurioitumisesta. Kuulon heikkenemistä havaitaan hevosilla yleisimmin 25 ikävuoden jälkeen, mutta se ei ole yhtä yleistä kuin ihmisillä. Ikääntyneen hevosen heikentynyt kuulo ei palaudu enää entiselleen.
Yleisesti ottaen hevoset sopeutuvat kuulon heikkenemiseen erittäin hyvin ja pärjäävät jopa täysin kuuroina, sillä hevoset kommunikoivat keskenään enimmäkseen visuaalisilla eleillä (kehon, hännän ja korvien asennoilla). Tärkeintä on oppia huomioimaan asia hevosen hoidossa ja käsittelyssä. Jos hevonen vaikuttaa laumassa tarhattaessa hermostuneelta huonon kuulon vuoksi, voi se olla parempi tarhata yksin tai vaihtaa tarhakaveria. Erityisen tärkeää on tarkkailla, että hevonen ei joudu toisten kiusauksen kohteeksi. Yleisesti ottaen huonokuuloisen hevosen elinolosuhteet tulisi pitää mahdollisimman vakaina. Hevosta käsittelyssä ja liikutuksessa tulisi opetella käyttämään muita apuja ääniapujen sijasta.
Kuva: Kehonkielellä on suurempi merkitys hevosten keskinäisessä kommunikoinnissa kuin kuuloaistilla. Siksi huonosti kuuleva hevonen voi pärjätä laumassa hyvin. Kuuloaistilla on merkitystä laumatovereiden liikkumisen seuraamisessa.
Kuulon heikentymistä voi testata, esimerkiksi:
Hevosta kannattaa tarkkailla tarhassa pitempiä aikoja, sillä hevoset tarvitsevat laumassa ollessaan kuuloaistia laumatovereiden liikkumisen seuraamiseen. Hevosen säikähtäessä toisen hevosen ilmestyessä äkillisesti sen näkökenttään, ei se todennäköisesti ole kuullut laumatoverinsa liikkeitä.
Toinen keino on kokeilla hevosen reagointia pieneen kolahdukseen esim. hevosen torkkuessa karsinassa. Saaliseläiminä hevoset yleensä reagoivat odottamattomiin ääniin säpsähtämällä äkillisesti hereille. Jos hevonen jatkaa torkkumista äänestä huolimatta, ei se todennäköisesti kuullut sitä. Voit myös pyytää kaveriasi ravistamaan kaurasankoa hevosen näkökentän ulottumattomissa ja tarkkailla reagoiko hevonen siihen millään tavoin.
Lue lisää:
Ääntelyn merkitys hevosten kommunikoinnissa (tutkimustiivistelmä)