Hevostallien keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: seurantakyselyn tulokset
Kyselyn toteutus
Talleilla käytössä olevia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomiseksi kasveihin ja maaperään kartoitettiin seuraavien osa-alueiden osalta:
- Pellot ja viljelty laidun
- Hevosten ruokinta
- Hevosenlanta ja kuivikkeet
- Energian ja veden kulutus sekä hevosten kuljetukset
- Jätehuolto
- Ulkoratsastuskentät sekä ratsastus- ja ajoreittien pohjat
Vastaajat valitsivat esitetyistä vaihtoehdoista ne, jotka kuvasivat parhaiten tallin tilannetta. Hevostalleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista saatiin lisää tietoa avoimien vastausten avulla. Tallien toiminnassa tapahtunut muutos analysoitiin vertaamalla seurantakyselyyn ja tallinpitäjille vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn saatuja vastauksia.
Vastaajien taustatiedot
Seurantakyselyyn osallistuneissa talleissa harjoitettiin monenlaista toimintaa. Harrastelun hevosten kanssa mainitsi 50 % vastaajista, hevosten kasvatuksen 38 % ja noin kolmasosa talleista tarjosi hevosten täysihoitopalveluita. Ratsuhevosten valmennustoiminnasta ilmoitti 25 %, ratsastuskoulutoiminnasta 19 %, hevosten puolihoitopalveluiden tarjoamisesta 13 % ja Green Care -toiminnasta 13 % talleista. Muita mainittuja toimintoja olivat ravihevosten valmennustoiminta, hevosavusteinen toiminta ja Nepsy-valmennus.
Vastaajien talleissa oli yhteensä 132 hevosta ja ponia. Yhdeksällä vastaajalla hevostallin pitäminen liittyi elinkeinon harjoittamiseen (hevosten ja ponien määrä 4-28) ja seitsemän vastaajaa kertoi harrastukseen liittyvästä kotitallista (hevosten ja ponien määrä 2-6). Yksitoista tallia sijaitsi haja-asutusalueella ja viisi tallia joko taajama-alueen läheisyydessä tai taajamassa.
Pellot ja viljelty laidun
Omaa peltoa tai viljeltyä laidunta oli yhdeksällä tallilla. Tallinpitäjiltä saatujen vastausten mukaan viljelymaan laatuun ja kasvillisuuden ylläpitoon kiinnitettiin enemmän huomiota kuin vuotta aiemmin (Taulukko 1). Myös maaperän tiivistymisen välttäminen peltoliikenteen määrää rajoittamalla oli lisääntynyt vuoden aikana. Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 10/15 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 1. Pellot ja viljelty laidun. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Pellot ja viljelty laidun | Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Viljelymaan laatu | Yli puolet peltojen ja laitumien pinta-alasta on kasvipeitteisiä ympäri vuoden. | 100 | 0 |
| Ylimääräinen vesi poistuu pelloilta ja laitumilta nopeasti. | 56 | -26 | |
| Maaperän tiivistymistä vältetään peltoliikenteen määrää rajoittamalla. | 100 | +18 | |
| Maaperän tiivistymistä vältetään laiduntavien hevosten määrää säätämällä. | 89 | -11 | |
| Viljelymaan laatua (pH ja viljavuus) seurataan maanäytteiden avulla. | 33 | -3 | |
| Maan rakennetta sekä maassa olevien pieneliöiden aktiivisuutta seurataan ja arvioidaan. | 44 | -1 | |
| Viljelymaan käsittely | Viljeltävälle alueelle levitetään lantaa tai muuta orgaanista ainesta kasvuston perustamisen yhteydessä. | 78 | +14 |
|
Peltojen kyntämistä syksyllä vältetään. |
89 | +7 | |
| Peltojen kevytmuokkausta suositaan mahdollisuuksien mukaan. | 100 | +18 | |
| Viljelyssä käytetään monilajisia nurmisiemenseoksia, joissa on mukana vahvajuurisia lajeja ja typensitojakasveja. | 100 | +27 | |
| Kasvillisuuden ylläpito | Hevosten laidunkierto toteutetaan useamman laidunlohkon avulla. | 100 | +9 |
| Nurmen kasvu ylläpidetään täydennyskylvöllä, jota toteutetaan tarvittaessa vuosittain. | 78 | +14 | |
| Laitumia uudistetaan esimerkiksi nurmikasvustossa havaittujen puutteiden tai rikkakasvien suuren määrän vuoksi. | 100 | +36 | |
| Hevoset siirretään seuraavalle laidunlohkolle viimeistään silloin, kun nurmen korkeus on 10-12 cm. | 67 | +3 | |
| Heinän korjuussa ja laitumen puhdistusniitossa käytetään niittokorkeutta vähintään 10-12 cm. | 78 | +14 |
Esimerkkejä talleilla kuluneen vuoden aikana käyttöön otetuista, ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista peltojen ja/tai viljeltyjen laitumien kasvukyvyn ylläpitämiseksi:
- aloitettu salaojien tarkistus
- lohkottu laidunalue useisiin osiin
- lannan keruu laitumilta
- levitetty turvelantaa
- peltojen tilanteen jatkuva seuraaminen
- asiaa pyritään opiskelemaan muun toiminnan ohessa ja etsimään sopiva viljelijä tukemaan peltojen huoltoa jatkossa
Kehitettäviä asioita peltojen ja viljeltyjen laidunten kasvukyvyn ylläpitämisessä
Valtaosa vastanneista oli sitä mieltä, että omalla tallilla on kehitettävää peltojen ja viljeltyjen laitumien kasvukyvyn ylläpitämisessä. Kehitettävää oli muun muassa rikkakasvien torjunnassa, kasvualustan parantamisessa, viljelykierrossa ja salaojien tarkistuksessa.
Taloudelliset syyt oli useimmin mainittu este toiminnan kehittämiselle. Muita esteitä olivat sopivien laiduntajien puute (ala on liian ravinnerikasta hevosille), resurssit koneiston suhteen sekä sopivan yhteistyökumppanin löytyminen.
Hevosten ruokinta
Vuoden aikana oli tapahtunut ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta positiivinen muutos ostorehujen kuljetusmatkojen minimoimisessa (Taulukko 2). Talleilla oli myös lisätty ympäristön kannalta hyviä keinoja hevosten tarpeen mukaisen ruokinnan toteutumiseksi ja rehuhävikin vähentämiseksi. Karkearehut olivat jokaisella tallilla edelleen hevosten tärkein ravintoaineiden lähde. Itse hevosten rehuja tuottavien tallien määrä oli pysynyt ennallaan. Hevosten ruokinnassa käytettävän karkearehun ravitsemuksellisen laadun selvittämisessä ei ollut tapahtunut muutosta. Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 4/8 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 2. Hevosten ruokinta. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Hevosten ruokinta | Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Ruokinnan suunnittelu ja toteutus | Karkearehut ovat tallin hevosten tärkein ravintoaineiden lähde. | 100 | 0 |
| Karkearehun ravitsemuksellinen laatu on selvillä eli karkearehusta on tehty rehuanalyysi. | 75 | 0 | |
| Hevosten ruokinta on yksilöllistä eli sellaista, että kaikkien ravintoaineiden tarve tyydyttyy, mutta niiden saanti ei ylitä tarvetta. (Ruokintasuunnitelma on tehty.) | 75 | +6 | |
| Hevoset on kuntoluokitettu ja niiden energiansaanti ei ylitä eikä alita tarvetta. | 81 | +6 | |
| Rehujen hankinta ja hävikki | Talli tuottaa itse hevostensa ruokinnassa käytettäviä rehuja. | 25 | 0 |
| Ostorehujen kuljetusmatkoja on minimoitu siten, että rehuja ostetaan lähituottajilta. | 75 | 0 | |
| Ostorehujen kuljetusmatkoja on minimoitu siten, että rehuja tilataan kerralla suuri määrä. | 94 | +19 | |
| Rehuhävikkiä ja heinän tallaantumista pyritään välttämään esimerkiksi katettua ruokintahäkkiä tai heinäverkkoa käyttämällä. | 81 | +6 |
Esimerkkejä talleilla kuluneen vuoden aikana käyttöön otetuista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista hevosten ruokinnan toteuttamiseksi:
Heinän tallautumista ja hävikkiä vähentävät ruokintaratkaisut:
- heinäautomaatit sisällä ja ulkona
- ulkona matot automaattien alla ehkäisemässä heinän tallaantumista maahan
- tarhoihin avattiin katettu heinän ruokintapaikka betonipohjalla, johon heinät jaetaan märillä keleillä
- heinäkaukalot
- hävikin minimoimiseksi heinälaatikot
Muut:
- hevosten lukumäärä on suhteutettu ympäristön kokoon, jotta alue säilyisi mahdollisimman elinvoimaisena ja monilajisena
- makuvedellä juotto aamuisin
- heinäntoimittaja vaihdettu siten, että kuljetusmatka on lyhentynyt merkittävästi
- laiduntaminen perinnebiotoopilla
Kehitettäviä asioita hevosten ruokinnan toteuttamisessa
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oman tallin hevosten ruokinnassa on kehitettävää. Tätä mieltä olevien määrä oli lisääntynyt 19 % edellisen vuoden tilanteesta. Kehityskohteina mainittiin mm.:
- rehuanalyysin teettäminen
- liian pitkä ruokintaväli yöllä
- heinähävikin vähentäminen tarhassa
- hevosten liikkuminen ei toteudu ruokintatilanteissa, kun hevoset saavat korsiruokintaa usein ja rajoitetusti automaatista
- tarhassa olisi hyvä olla hakealueita, jonne voisi jakaa heiniä
- hevosten rehumääriä voisi vähentää
- alueen vanhojen peltojen monilajisuuden kehittäminen
Toiminnan kehittämisen esteitä olivat taloudelliset syyt ja yksittäisillä vastaajilla ajan puute, tiedon puute tai muu syy. Eräs vastaaja kertoi, että heinäntuottaja ei ole ottanut heinästä analyysejä ja heiniä on mahdotonta saada yhdeltä tai edes kahdelta pellolta. Toiminnan kehittämisen esteeksi mainittiin myös hevosenomistajien halu muuttaa totuttuja ruokintamalleja (esim. ylisyöttö).
Hevosenlanta ja kuivikkeet
Hevosenlannan hyödyntäminen pellolla ja lannan varastointi asianmukaisessa lantalassa oli lisääntynyt vuoden aikana (Taulukko 3). Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 3/6 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 3. Hevosenlanta ja kuivikkeet. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Hevosenlanta ja kuivikkeet. Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi |
Toteutuu, % |
Muutos, % |
| Hevosten kuivikelanta varastoidaan asianmukaisessa lantalassa (tiivispohjainen, katettu/lanta peitettävissä). | 88 | +13 |
| Hevosten sonta siivotaan kasvipeitteettömiltä tarha-alueilta lantalaan. | 88 | 0 |
| Hevosenlanta hyödynnetään lähipelloilla (kuljetusmatka max 20 km). | 81 | +6 |
| Hevosenlanta hyödynnetään pelloilla (kuljetusmatka yli 20 km). | 25 | +13 |
| Ostokuivikkeiden kuljetusmatkat on minimoitu siten, että kuivikkeita ostetaan lähituottajilta. | 50 | 0 |
| Ostokuivikkeiden kuljetusmatkat on minimoitu siten, että kuivikkeita tilataan kerralla suuri määrä. | 81 | -13 |
Esimerkkejä talleilla kuluneen vuoden aikana käyttöön otetuista ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista lanta- ja kuivikehuoltoon liittyen:
- lantaa luovutetaan myös kotipuutarhureille
- ostokuivikkeita tilattu puoleksi vuodeksi kerrallaan
- olkikuivitusta lisätty purun ja turpeen lisäksi
- lähituottajien lisääminen
Kehitettäviä asioita lanta- ja kuivikehuollossa
Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oman tallin lanta- ja kuivikehuollossa on kehitettävää. Kehitettäviä kohteita olivat muun muassa:
- lantalan laajennus ja korjaus; nykyisen lantalan koneellinen tyhjennys on mataluuden vuoksi vaikeaa
- lantaa voisi kerätä vielä enemmän herkimmiltä alueilta
- turvevarastossa on maapohja
- katettu varasto kuivikesäkeille
- katos purun varastointiin
- halvempia kuivikkeita
- lanta- ja kuivikehuollon sujuvoittaminen
Tallin kuivike- ja lantahuollon kehittämisen esteeksi mainittiin useimmiten taloudelliset syyt. Muita syitä olivat ajan puute, varastotilan puute, resurssien puute, tiedon puute ja hankala naapuri.
Energian ja veden kulutus sekä hevosten kuljetus
Energiankulutuksen seuraaminen vähintään vuositasolla ja pyrkimys vähentää energiankulutusta oli lisääntynyt vuoden aikana ja kyseiset ilmastonmuutoksen hillintäkeinot ovat nyt jokaisella seurantakyselyyn osallistuneella tallilla käytössä (Taulukko 4). Myös pyrkimys käyttää uusiutuvia energianlähteitä fossiilisten energianlähteiden sijaan ja uusiutuvan energian tuottaminen itse olivat lisääntyneet. Sen sijaan sähkötoimisten ratkaisujen ja työkoneiden suosiminen ruokinta- ja talliteknologiassa oli vähentynyt vuoden aikana vähentynyt vuoden aikana neljänneksen. Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 4/6 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 4. Energia. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Energia. Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Energiankulutusta seurataan vähintään vuositasolla (esim. sähkö, lämmityspolttoaineet, polttoöljy). | 100 | +19 |
| Tilalle on tehty energian käytön tehostamissuunnitelma. | 31 | 0 |
| Energiankulutusta pyritään vähentämään. | 100 | +6 |
| Pyritään käyttämään uusiutuvia energianlähteitä fossiilisten energianlähteiden sijaan. | 56 | +6 |
| Ruokinta- ja talliteknologiassa suositaan sähkötoimisia ratkaisuja ja työkoneita. | 13 | -25 |
| Tuotetaan itse uusiutuvaa energiaa (esim. aurinkopaneelit, lannan lämmön talteenotto). | 19 | +6 |
Sadeveden keräys talteen ja hyödyntäminen esimerkiksi alueiden kastelussa oli lisääntynyt, samoin veden kulutuksen seuraaminen vähintään vuositasolla (Taulukko 5). Yhdeksällä tallilla (9/16) seurattiin edelleen lämpimän veden kulutusta vähintään vuositasolla. Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 2/3 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 5. Vesi. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Vesi. Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Veden kulutusta seurataan vähintään vuositasolla. | 88 | +13 |
| Lämpimän veden kulutusta seurataan vähintään vuositasolla. | 56 | 0 |
| Sadevettä kerätään talteen ja hyödynnetään esimerkiksi alueiden kastelussa. | 63 | +19 |
Hevoskuljetusten määrää, laatua ja toteutustapaa seurattiin vähintään vuositasolla aiempaa useammalla tallilla (Taulukko 6). Myös kirjanpito kuljetusten syistä, toteutustavasta, ajetuista kilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta lisääntyi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kyselyssä tarjotuista keinovaihtoehdoista 2/3 oli aiempaa useammin käytössä.
Taulukko 6. Hevosten kuljetukset. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Hevosten kuljetukset. Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Hevoskuljetusten määrää, laatua ja toteutustapaa seurataan vähintään vuositasolla. | 69 | +6 |
| Kuljetusten syistä, toteutustavasta, ajetuista kilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta pidetään kirjaa. | 56 | +12 |
| Hevoskuljetuksissa pyritään resurssitehokkuuteen esimerkiksi yhdistettyjen hevoskuljetusten avulla, joissa on huomioitu mm. tarttuvien tautien riski. | 50 | -6 |
Esimerkkejä talleilla kuluneen vuoden aikana käyttöön otetuista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista energian ja veden kulutukseen sekä hevosten kuljetukseen liittyen:
Energia:
- aurinkopaneelien asennus
- kuluneen vuoden aikana aurinkopaneelit saivat lisäkseen akun, joka parantaa tilan energiatehokkuutta
Vesi:
- emme kastele kenttää, ratsastus tapahtuu maneesissa ja polulla, jos on liian kuivaa
- vuotava lavuaarihana uusittu
- talolta viedään tallille lämmin vesi, joten hyvin tarkoin säännösteltyä
- kesäkautena käyttövesi tulee kaivoista ja hevosten juomavesi lähdepohjaisesta lammesta
- nostetaan kentän kasteluvesi pumpulla tallin alapuolen joesta, jonka uomaa levennettiin kastelulammeksi
- vesi tulee omasta kaivosta ja heinien liotukseen käytetään kylmää vettä
Hevosten kuljetukset:
- hevosia ei kuljeteta mihinkään ilman todellista pakkoa; hevosten sairaustapauksissakin pyrimme toimimaan eläinlääkäreiden kanssa, jotka suorittavat mahdollisimman monet toimenpiteet kotona
- hevosten kuljetusta tapahtuu vain klinikkareissuille
- kuljetusta vähennetty ja vain todella tarpeellisiin valmennuksiin ym. mennään
Kehitettäviä asioita energian ja veden kulutuksessa sekä hevosten kuljetuksissa
Puolet seurantakyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että oman tallin energian ja veden kulutukseen sekä hevosten kuljetukseen liittyvissä asioissa on kehitettävää. Kehittämisen kohteiksi mainittiin muun muassa:
- lannan lämmön talteenotto olisi kiinnostava investointi
- aurinkopaneeli haaveissa
- vedenkulutuksen seuranta ja sadeveden kerääminen hankalaa
- ilmalämpöpumppu tallin lämmitykseen ja viilennykseen toisi säästöjä
- aina voi vähentää kulutusta
- juomavesi voisi olla lämmitetyssä automaatissa
Taloudelliset syyt oli yleisin este hevostallin energian ja veden kulutuksen sekä hevosten kuljetuksiin liittyvien asioiden kehittämiselle. Esteinä olivat myös ajan ja tiedon puute sekä hevosenomistajien omat kulutustottumukset.
Jätehuolto
Valtaosalla seurantatalleista oli runsaasti jätehuollon toteutukseen liittyviä keinoja käytössä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (Taulukko 7). Kaikki tallit ilmoittivat edelleen suosivansa pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita ja, että jätteet toimitetaan/noudetaan tallilta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Muutamalla yksittäisellä tallilla ei ollut kaikkia samoja jätehuollon keinoja käytössä kuin edellisenä vuonna. Muutoksen syy ei käynyt ilmi vastauksista. Yksi tallinpitäjä ilmoitti, että tallilla on tehty kuluneen vuoden aikana enemmän kierrätystä.
Taulukko 7. Jätehuolto. Hevostalleilla käytössä olevat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; tilanne vuodenvaihteessa 2025-2026 ja muutos vuoden aikana (%).
| Jätehuolto. Keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi | Toteutuu, % | Muutos, % |
| Rehuille ja kuivikkeille on asianmukaiset varastointitilat, jotta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. | 88 | -13 |
| Hankinnoissa suositaan pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita. | 100 | 0 |
| Jätteet lajitellaan laadun mukaan. | 94 | -6 |
| Jätteet säilytetään kuivassa. | 88 | -6 |
| Jätteet toimitetaan/noudetaan tallilta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. | 100 | 0 |
| Jätteitä ei polteta tilalla eikä haudata maahan. | 88 | -6 |
| Jätevedet käsitellään tilan kiinteistön omassa käsittelyjärjestelmässä tai esimerkiksi kunnallisessa viemäriverkostossa. | 81 | -19 |
Kehitettäviä asioita jätehuollossa
Neljäsosa vastaajista totesi, että oman tallin jätehuollon kehittämiselle on tarvetta. Kehitettävää kerrottiin olevan paalimuovien keräyksessä, jota ei ole saatavilla ja johon ei voi itse vaikuttaa. Muita kehityskohteita olivat lajittelun tehostaminen, arjen helpottamiseen liittyvät asiat ja huonojen heinäpaalien järkevä hävittäminen/hyödyntäminen. Hevostallin jätehuollon kehittämisen esteiksi mainittiin taloudelliset syyt sekä ajan ja palveluiden puute.
Ulkoratsastuskentät sekä ratsastus- ja ajoreittien pohjat
Seurantakyselyyn osallistuneista talleista valtaosalla oli käytössä ulkoratsastuskenttä (12/16 tallia), ratsastusmaneesi oli neljällä, maastoratsastusreittejä viidellä ja ajoreittejä yhdellä tallilla. Maastoratsastusreittien ja ajoreittien pituudessa oli runsaasti vaihtelua (1–40 km). Hevosten sonnat siivottiin pääsääntöisesti pois harjoitusalueilta, kuten ratsastuskentiltä.
Suurin osa vastanneista kertoi, että tallilla ei ole otettu käyttöön uusia ympäristön kannalta hyviä toimintatapoja ulkoratsastuskenttien ja ratsastus- tai ajoreittien pohjan hallintaan haastavissa olosuhteissa kuluneen vuoden aikana. Yksi tallinpitäjä ilmoitti, että vain uran kohtaa suolataan, jolloin suolaa käytetään vähemmän. Toinen vastaaja kertoi, että ulkoratsastuskenttä on erittäin vähäisellä huollolla, koska kentän käyttöaste on olematon. Maneesin pohjaa huolletaan sen sijaan kuukausittain lanaamalla, kastelemalla ja suolaamalla.
Tämä tietomateriaali sekä kysely, jonka vastauksia tietomateriaalissa esitellään, on toteutettu Hiili haltuun -tiedonvälityshankkeessa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.
28.5.2026
