Pollenpaali tuottaa olkea hevosille

Hyvälaatuista, homeetonta olkea voidaan käyttää osana hevosten karkearehuruokintaa. Olki lisää ruokinnan kuitupitoisuutta, hidastaa karkearehun syöntiä ja voi auttaa tukemaan painonhallinnassa. Oikeanlainen tuotanto ja varastointi edesauttavat oljen hyvää laatua. Tässä artikkelissa esitellään hevosille olkea tuottavan Pollenpaali Oy:n tuotannon käytänteitä.

Pollenpaali Oy sijaitsee Varsinais-Suomessa, Loimaan Mellilässä ja kuuluu Etelä-Suomen laatuheinärenkaaseen. Tilan tuotteita ovat kylmäilmakuivurissa kuivattu heinä, esikuivattu säilöheinä ja olki. Heinä on ollut päätuotantosuuntana 2000-luvun alusta. Olkea on alettu korjaamaan suurempia määriä 90-luvun lopulla. Tällä hetkellä olkea tuotetaan 2 000–4 000 tonnia vuodessa yhteistyössä lähialueen tilojen kanssa. Tuotannossa on rukiin, vehnän, kauran, ohran ja ruisvehnän olkia, ja olkea korjataan sekä syys- että kevätviljoista.

Oljen laatuvaatimukset ja laadukkaan oljen tuottaminen

Oljen on oltava homeetonta, jotta sitä on turvallista syöttää eläimille. Pollenpaali Oy:n yrittäjä Aku Kuusela kertoo, että olki säilyy alle 16 % kosteudessa kuivassa varastossa. Oljen riittävä kuivuus varmistetaan kosteusmittauksissa. Kostea olki alkaa pilaantumaan varsinkin lämpimillä keleillä paalin avauksen jälkeen säilöheinän tavoin.

Syöttöön tuotettava olki ei saa sisältää haitallisia kasvinsuojeluainejäämiä tai korrensääteitä. Suurimmassa osassa kasvinsuojeluaineita (viljoille ruiskutettavat rikkakasvien torjunta-aineet) ei ole oljen rehukäyttöä rajoittavia ominaisuuksia. Käyttörajoitteet löytyvät kasvinsuojeluaineiden käyttöturvallisuustiedotteesta purkkien kyljestä tai valmistajan tiedoista. Pollenpaalin tuotannossa selvitetään aina käytetyt kasvinsuojeluaineet ja oljet varastoidaan käyttötarkoituksen mukaan eri varastoihin. Myös kuivikkeena käytettävän oljen tulee olla homeetonta. “Homeinen olki heikentää tallin sisäilman laatua ja sitä kautta hevosten ja tallissa käyvien ihmisten oloja”, Kuusela kertoo. Hevoset saattavat syödä kuivikepohjan olkea, minkä vuoksi sen laadun on oltava moitteetonta.

Hyvän laadun varmistamiseksi tuotannon tärkeimmät vaiheet ovat sopivien kasvustojen ja korjuukelien valinnat. Mikäli viljakasvustossa on runsaasti rikkakasveja, on olkea vaikea saada tasaisen kuivaksi. Olki ei ole Suomen olosuhteissa paalattavissa suoraan puimurin perästä, vaan se tarvitsee olosuhteitten mukaan noin 1–4 päivää kuivausaikaa pellolla. Kuivausaikaan vaikuttaa viljalaji ja tuleentumisaste. Mikäli vilja on kunnolla valmistunut, on olkikin jo puidessa kohtalaisen kuivaa. Tilan omilla pelloilla kasvatetaan vuoron perään nurmea ja viljaa, eikä samalla lohkolla viljellä samaa viljalajia peräkkäisinä vuosina kasvien tautiriskin vähentämiseksi.

Kuva. Oljen paalausta, kuva Aku Kuusela/Pollenpaali Oy

Peltojen lannoituksessa täytyy ottaa huomioon pelloilta korjattavan oljen mukana poistuvat ravinteet. Tärkein oljen mukana poistuva ravinne on kalium, joka on tärkeä ravinne etenkin nurmituotannossa. Lannoituksessa ja lajikevalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota kasvuaikaan, mikäli olkia haluaa kerätä laadukkaana. Korjuukelit ovat loppusyksystä haastavat, mikä voi hankaloittaa oljen keruuta myöhäisistä lajikkeista. Viljan lakoontuminen saattaa heikentää oljen laatua jo ennen puintia.

Oljen pakkaustapa, varastointi ja kuljetus

Muoviin käärityissä oljissa on pintahomeen riski. Paalausvaiheessa paali lämpenee ja lämpötilaerot paalissa ja ulkoilmassa saattavat aiheuttaa paalin sisäisen kosteuden tiivistymistä paalin pintaan muovin sisällä ja homehduttaa pinnan. Pollenpaali Oy:n oljet varastoidaan ilman muovia, jolloin paalien laatu on helppo tarkastaa. Osa oljista kääritään muoviin ennen niiden toimitusta ulkosäilytyksen takia. Pääosin olki käyttäytyy paalauksessa, käärinnässä ja säilytyksessä heinän tavoin.  Kuuselan mukaan syötettävä olki on suositeltavaa säilyttää kuivaa heinää vastaavasti. Olkeen saattaa tulla homeita ja epäpuhtauksia varastoinnin aikana, mikäli esimerkiksi hiiret tai rotat pääsevät pilaamaan olkia jätöksillään.

Pollenpaali Oy:ssä hevosten syöttöön tulevat oljet analysoidaan. Rehuarvoissa ei ole havaittu eroja viljalajien tai vuosien välillä.  Valmiina korjattu olki ei sisällä juurikaan valkuaista tai sokeria, joten olki soveltuu hyvin hevosten kuitulisäksi. Kuuselan mukaan eroja saattaa tulla, mikäli olki ei ole kunnolla valmistunut ja joukossa on vihreitä korsia tai rikkakasveja. Pollanpaalista myydään pääosin vehnän ja kauran olkea hevosten rehuksi. Asiakkailta saadun palautteen mukaan hevoset syövät mieluiten kauran olkea. Rukiissa, ruisvehnässä ja ohrassa voi olla oljen mukana viljan tähkässä olevia vihneitä, jotka terävinä saattavat syöttökäytössä ärsyttää hevosen suun limakalvoja.

Rehuolkea voidaan kuljettaa tiiviissä paaleissa pitkiäkin matkoja heinän tavoin. Pollenpaali Oy kuljettaa hevostiloille olkea yleensä heinätoimitusten yhteydessä kuorma-autolla.  Laadukasta olkea ei ole kaikkialla joka vuosi saatavilla.

Oljen käyttäjän muistilista:

  • Tarkista, että oljen tuotannossa ei ole käytetty hevoselle haitallisia kasvunsääteitä/kasvinsuojeluaineita. Käyttörajoitukset ja varoajat ovat valmistekohtaisia. Lisätietoa käytetyistä aineista voi kysyä tuottajilta ja valmistemyyjiltä sekä tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä
  • Käytä hevosten rehuna ja karsinan kuivituksessa vain hyvälaatuista ja homeetonta olkea
  • Totuta hevonen sekä rehuna syötettävään että kuivikkeena käytettävään olkeen vähitellen
  • Korvaa korkeintaan 30 % karkearehun kuiva-aineesta oljella
  • Pidä hevosen saatavilla jatkuvasti hyvälaatuista juomavettä
  • Säilytä olki kuivassa

 

Lisätietoa oljen käytöstä hevosten ruokinnassa:

Dosi, M. C. M., Kirton, R., Hallsworth, S., Keen, J. A., & Morgan, R. A. (2020). Inducing weight loss in native ponies: is straw a viable alternative to hay? Veterinary Record, 187(8),

Kara, K., & Altınsoy, A. (2024). Comparison of forages’ digestion levels for different in vitro digestion techniques in horses. Veterinary Medicine and Science, 10(2), e31373-n/a. https://doi.org/10.1002/vms3.1373e60–e60. https://doi.org/10.1136/vr.105793

Mostert, N. L., Williams, K., & Witherow, B. A. (2024). A Preliminary Study on Feeding Straw to Horses and Its Effects on Equine Chewing and Consumption Rates. International Journal of Equine Science, 3(2), 115–122. https://doi.org/10.64292/ijes.128

P.A. Harris, A.D. Ellis, M.J. Fradinho, A. Jansson, V. Julliand, N. Luthersson, A.S. Santos, & I. Vervuert. (2017). Review: Feeding conserved forage to horses: recent advances and recommendations. Animal (Cambridge, England), 11(6), 958–967. https://doi.org/10.1017/S1751731116002469

 

Kirjoittaja: Heli Suomala, Suomen Hevostietokeskus ry

Tietosivu on toteutettu Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankkeessa, 18.11.2025

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.