Sivut

Vieroitusstressin vähentäminen

Hevosten stressin ilmeneminen ja yleisimmät riskitekijät

Vieroitusta pidetään yhtenä varsan elämän merkittävimmistä stressitekijöistä. Varsan korkeasta stressitasosta kertovat emän kutsuminen, jatkuva levoton liikkuminen ja pyrkiminen emän luo sekä lisääntynyt ulostaminen. Myös ympäristön toistuva tarkkailu pää korkealla, aggressiivinen käyttäytyminen ja jähmettynyt seisominen niska sään tasolla, silmät osittain tai kokonaan auki, ovat korkean stressitason merkkejä. Pidemmällä aikavälillä stressi voi näkyä syömisen vähentymisenä, löysänä ulosteena ja lisääntyneenä seisaaltaan nukkumisena.

Vieroitus on varsalle erityisen stressaavaa, mikäli se altistuu seuraaville tekijöille samanaikaisesti:  

  • emästä erottaminen (erityisesti kertavieroituksena)
  • eristäminen muista hevosista
  • yhdistäminen samaan laumaan varsalle entuudestaan tuntemattomien hevosten kanssa 
  • aikuisten hevosten läsnäolon puute
  • runsas tallissa pitäminen
  • ympäristön vaihtuminen
  • merkittävä muutos käsittelyn määrässä
  • ruokintatapojen ja ravinnon muutos
  • muutokset hoitorutiineissa


Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä ja tekijöitä vieroituksessa

Onnistuneessa vieroittamisessa sekä varsa että tamma säilyvät rentoina ja hyväntuulisina. Varsan ja tamman syömiseen ja makuultaan nukkumiseen käyttämä aika pysyy pitkälti samana. Molemmat ovat uteliaan kiinnostuneita ympäristöstään.

Kun varsaa totutetaan olemaan emästään erossa, on tärkeää pitää varsan ja tamman erossa olon hetket alkuun niin lyhyinä, että varsa ei ehdi hätääntyä. Näin varsa oppii, että erossaolo ei aiheuta sille hengenvaaraa. Mitä vanhempana varsaa alkaa vieroittaa, sitä helpompi sen on harjoittelun myötä oppia rauhoittumaan ja rentoutumaan myös ilman emän läsnäoloa. Vieroituksen onnistumisen kannalta tärkeää ovat lajityypilliset elinolosuhteet ja suunnitelmallinen totuttaminen. Varsalla tulisi olla mahdollisuus varsalle kilttien aikuisten hevosten seuraan sekä tuttuun ympäristöön, ravintoon ja rutiineihin.
 

Kuinka tukea varsan ja tamman hyvinvointia vieroituksen aikana

  • Varsan (ja tamman) tutustuttaminen ruokavirikkeisiin ennen vieroittamisen aloittamista tarjoaa vieroittamisen avuksi tuttua, rauhoittavaa ja ennakoitavaa tekemistä myös uuteen kotiin ja loppuelämäksi. Osan heinästä voi tarjota esimerkiksi käytetyistä pahvipakkauksista sekä monin paikoin myynnissä olevista heinätyynyistä ja -palloista, joissa on pieni silmäkoko varsan jalan tarttumisen estämiseksi.
  • Aloita varsan suolistomikrobien totuttaminen uusiin, vieroituksen aikana ja sen jälkeen tarjottaviin rehuihin mieluiten jo 4 viikkoa ennen suunniteltua vieroittamisen aloituspäivää erityisesti, jos uusia rehuja tulee useampia tai jos ruokinnassa käytettävä heinä tulee vaihtumaan esimerkiksi kuivaheinästä säilöheinään. Pieni, päivittäinen määrä uutta rehua riittää mikrobeille. Tärkkelyspitoista tai runsaasti sokeria sisältävää rehua tulisi välttää, sillä ne lisäävät varsan mahahaavariskiä.
  • Jos vieroittamisen yhteydessä varsan pitopaikka muuttuu, tutustuta varsa uuteen ympäristöön yhdessä emän kanssa ennen vieroittamisen aloittamista.
  • Huolehdi tamman ja varsan nestetasapainosta jo ennen vieroitusta jatkaen vielä kuukauden ajan erotuksen jälkeen. Tarjottavaan veteen voi sekoittaa suolaa tai elektrolyyttejä myös maittavuuden parantamiseksi.
  • Tammalle ja varsalle voi antaa heinää melko vapaasti jo muutaman päivän ennen vieroitusta jatkaen vielä noin kuukauden ajan erotuksen jälkeen.
  • Tarkkaile tammaa ja varsaa käyttäytymismuutosten, ruoansulatuskanavan oireiden, vammojen ja infektio-oireiden varalta.
  • Jos mahdollista, anna varsalle useampi viikko, mieluiten useampi kuukausi aikaa tottua uuteen tilanteeseen.
     

Kirjoittanut Verna Vilppula, eläinkäyttäytymis- ja hyvinvointitieteilijä MSc BSc
06.03.2026

Toimitukselliset muokkaukset Suomen Hevostietokeskus ry. Kirjoittaja vastaa sisällöstä. 

 

Lähteet: 

Deniz, Ö., Erol, H. S., Onmaz, A. C., Aragona, F., & Fazio, F. (2025). Monitoring Weaning Stress in Fillies and Colts on a Thoroughbred Breeding Farm by Cortisol and Blood Inflammatory Markers: The Benefits of Gradual Separation and Social Support. Animals, 15(24). https://doi.org/10.3390/ani15243551

Heleski, C., Shelle, A., Nielsen, B., & Zanella, A. (2002). Influence of housing on weanling horse behavior and subsequent welfare. Applied Animal Behaviour Science, 78(2-4), 291-302. https://doi.org/10.1016/S0168-1591(02)00108-9

Henry, S., Zanella, A.J., Sankey, C., Richard-Yris, M.A., Marko, A., & Hausberger, M. (2012) Adults may be used to alleviate weaning stress in domestic foals (Equus caballus). Physiology of Behaviour, 25(4). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22406387/

Henry, S., Sigurjónsdóttir, H., Klapper, A., Joubert, J., & Montier, G. (2020) Domestic Foal Weaning: Need for Re-Thinking Breeding Practices?. Animals, 10 (2). https://www.mdpi.com/2076-2615/10/2/361

Júnior, Â.M., Da Silva, A.H., Bastos, F.L., Seidner, J.T., Filho, L.A., Faleiros, R.R., & Gobesso, A. (2022). Influence of weaning management on gastritis incidence in foals. Journal of Equine Veterinary Science, 113. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2022.103917

Lansade, L., Foury, A., Reigner, F., Vidament, M., Guettier, E., Bouvet, G., Soulet, D., Parias, C., Ruet, A., Mach, N., Lévy, F., & Moisan, M. (2018). Progressive habituation to separation alleviates the negative effects of weaning in the mother and foal. Psychoneuroendocrinology, 97. https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2018.07.005

Waters, A.J., Nicol, C., & French, N.P. (2002). Factors influencing the development of stereotypic and redirected behaviours in young horses: Findings of a four year prospective epidemiological study. Equine Veterinary Journal, 34(6). https://doi.org/10.2746/042516402776180241

Avainsanat

stressivarsahoitovieroitus
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow