Sivut

Varsan vieroitusmenetelmiä

Hevosten hyvinvointiasetuksen mukaan varsaa ei saa vieroittaa alle puolen vuoden ikäisenä. Vieroituksen on tapahduttava vaiheittain. Varsan lajityypillinen vieroittuminen eroaa talleilla tavanomaisesti käytettävistä vieroitusmenetelmistä.

Lajityypillinen vieroittuminen

Vieroittumisia voidaan ajatella olevan kaksi erillistä, samanaikaisesti toteutuvaa tapahtumaa: ravitsemuksellinen vieroittuminen ja sosiaalis-emotionaalinen vieroittuminen. Varsa saavuttaa kyseiset kehitysvaiheet, kun sen ruoansulatuskanava ja aivot ovat kehittyneet riittävästi. Usein tamma ei erityisesti vieroita varsaa, vaan varsa alkaa itse vieroittua, kun on siihen fyysisesti valmis.

Luonnonmukaisissa olosuhteissa 6kk ikäisen varsan ravinto koostuu edelleen 30 %:sti maidosta. Ravinnollinen vieroittuminen tapahtuu tyypillisesti, kun varsa on 9-10 kk ikäinen. Imeminen voi säilyä nuorella hevosella rauhoittumisen muotona aina 3-vuotiaaksi asti. Tämä tukee varsan itsesäätelykyvyn kehitystä. Varsa suosii emäänsä eniten suhteessa muihin lauman hevosiin, vaikka suhde erityisesti isäoriin on myös keskeinen.

Varsan sosiaalis-emotionaalinen vieroittuminen emästä, isäorista ja muusta syntymälaumasta tapahtuu keskimäärin 3-vuotiaana: orivarsoilla 2-3 -vuotiaana ja tammavarsoilla 3-4 -vuotiaana. Orivarsat liittyvät tällöin orilaumoihin, jotka koostuvat eri-ikäisistä oreista. Tammavarsat voivat jäädä koko elämänsä ajaksi samaan laumaan emänsä kanssa tai liittyä johonkin lähialueen toiseen laumaan.


Asteittainen vieroittaminen kannattaa

Luonnonoloissa varsan oman kehityksen tahtiin tapahtuvat vieroittumiset ovat usein melko stressittömiä sekä varsalle, että emälle. Tähän tulisi pyrkiä myös ihmisen toimesta tehdyissä keinotekoisissa vieroituksissa. Jos varsat vieroitetaan noin kuuden kuukauden ikäisinä, vaatii tällainen keinotekoinen vieroittaminen onnistuakseen varsan asteittaisen vieroittamisen eli erossa oloon opettamisen prosessin. Asteittainen vieroitus on tutkitusti kannattavin tapa sekä varsan että tamman kokonaishyvinvoinnin kannalta. Se edistää myös  tamman maidontuotannon ehtymistä ja ehkäisee utaretulehduksia.

Tamman ja varsan äkillinen pysyvä erottaminen (ns. kertavieroitus) altistaa varsan muun muassa infektioille, ruoansulatuskanavan sairauksille, kasvuhäiriöille, sekä psyykkeen ja käyttäytymisen ongelmille vuosiksi eteenpäin. Lisäksi hyvin traumaattinen vieroitus voi vaikeuttaa varsan myöhempiä suhteita sen omien varsojen kanssa sekä aiheuttaa epäsuotuisia perimän muutoksia myöhemmissä sukupolvissa epigenetiikan kautta.
 

Vieroittaminen käytännössä

Vieroittamisen perusperiaate on, että tamma poistetaan varsan luota ja varsa jää tuttuun paikkaan. Tamma(t) ja varsa(t) voidaan erottaa toisistaan joko lisäämällä ylimääräinen väliaita tarhaan, tai käyttämällä vierekkäisiä tarhoja tai karsinoita.
Jos varsoja on useampi, aletaan yhteistarhasta poistaa ensin vanhimpien varsojen emiä ja edetään nuorempien varsojen emiin.

Emästä erossa oloa tulisi harjoitella varsan kanssa miltei päivittäin noin 4 viikon ajan ennen pysyvää vieroitusta. Vähintään 2 viikon harjoittelulla voidaan saavuttaa varsassa toivotun suuntainen tunnetila. Tamma ja varsa erotetaan alkuun noin 10 minuutiksi päivässä. Erossa oloaikaa pidennetään muutaman päivän välein, edellyttäen että varsa ei ala osoittaa stressin merkkejä. Jos varsa huolestuu, tamma tuodaan takaisin. Seuraavalla harjoituskerralla erossa oloaika on lyhyempi, ennen kuin sitä lähdetään taas pidentämään. Kun tamma palautetaan varsan luo jo pienistä huolestumisen merkeistä, varsa oppii pysymään rentona ja luottavaisena myös ilman emää.


Muita huomiota:

  • Varmista, että kaikki vieroituksessa käytettävät rakenteet ovat tukevia ja turvallisia sekä varsalle että tammalle.
  • Varmista ennen vieroitusta, että varsa osaa käyttää mahdollisia juoma- ja ruokinta-automaatteja sekä totuta varsa vieroituksen jälkeen käytettäviin rehuihin asteittain.
  • Ajoita toimenpiteet, kuten tunnistus, madotus ja rokotus vähintään viikkoa ennen vieroittamisen aloittamista tai vähintään viikko lopullisen erotuksen jälkeen.
     
Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista kohdat koskien vieroitusta (Vna 321/2025, 6 §, siirtymäaika 01.01.2033 asti):
  • Varsaa ei saa vieroittaa alle puolen vuoden ikäisenä. Vieroituksen on tapahduttava vaiheittain.
  • Vieroitusiästä voidaan poiketa enintään 15 päivää, jos poikkeaminen on perusteltua varsan kokonaishyvinvoinnin kannalta ja varsa on kehitystasoltaan valmis vieroitettavaksi, tai jos tamman tai varsan terveys sitä eläinlääkärin arvion mukaan edellyttää.
  • Alle 24 kuukautta vanhalla hevosella on oltava tarhassa ja laitumella vähintään yksi toinen hevonen seuranaan. Tästä voidaan asetuksen mukaan poiketa, jos hevoset ovat kengitettyjä ja on vaarana, että ne vahingoittavat toisiaan.


Kirjoittanut Verna Vilppula, eläinkäyttäytymis- ja hyvinvointitieteilijä MSc BSc
06.03.2026

Toimitukselliset muokkaukset Suomen Hevostietokeskus ry. Kirjoittaja vastaa sisällöstä. 

 

Lähteet:
Deniz, Ö., Erol, H. S., Onmaz, A. C., Aragona, F., & Fazio, F. (2025). Monitoring Weaning Stress in Fillies and Colts on a Thoroughbred Breeding Farm by Cortisol and Blood Inflammatory Markers: The Benefits of Gradual Separation and Social Support. Animals, 15(24). https://doi.org/10.3390/ani15243551

Henry, S., Sigurjónsdóttir, H., Klapper, A., Joubert, J., & Montier, G. (2020) Domestic Foal Weaning: Need for Re-Thinking Breeding Practices?. Animals, 10 (2). https://www.mdpi.com/2076-2615/10/2/361

Júnior, Â.M., Da Silva, A.H., Bastos, F.L., Seidner, J.T., Filho, L.A., Faleiros, R.R., & Gobesso, A. (2022). Influence of weaning management on gastritis incidence in foals. Journal of Equine Veterinary Science, 113. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2022.103917

Lansade, L., Foury, A., Reigner, F., Vidament, M., Guettier, E., Bouvet, G., Soulet, D., Parias, C., Ruet, A., Mach, N., Lévy, F., & Moisan, M. (2018). Progressive habituation to separation alleviates the negative effects of weaning in the mother and foal. Psychoneuroendocrinology, 97. https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2018.07.005

Waters, A.J., Nicol, C., & French, N.P. (2002). Factors influencing the development of stereotypic and redirected behaviours in young horses: Findings of a four year prospective epidemiological study. Equine Veterinary Journal, 34(6). https://doi.org/10.2746/042516402776180241

Avainsanat

varsahoitovieroitus
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow