Sivut

9.11.2026 Havaintoja syömisestä ja levosta erilaisilla karkearehujen ruokintatavoilla

Tekoälyä talleille -hankkeessa kehitettävän tallin ääniä havainnoivan Tallivahti-sovelluksen kehityksen yhteydessä toteutettiin ruokintakoe Rauhalahden ratsastuskoululla helmi-maaliskuussa 2026. Ruokintakokeen tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset karkearehuruokintatavat vaikuttavat ponien käyttäytymiseen. Tässä ajankohtaiskirjoituksessa kuvataan ruokintakokeen toteutus ja ponien painonkehitys sekä esitellään Kille-ponin aineistoon perustuvia havaintoja syömis- ja lepokäyttäytymisestä. Lisäksi tarkastellaan, kuinka hyvin näiden käyttäytymismuotojen tunnistaminen onnistui Tallivahti-sovelluksen kehityksessä käytetyn tekoälymallin avulla.

Kuva: Hevoset saivat yhden ruokintajakson aikana heinää ja olkea karsinan seinälle ripustettavasta heinäsäkistä

Ruokintakokeen toteutuksesta

Selvityksessä oli mukana neljä aikuista ponia Rauhalahden ratsastuskoululta. Hevosten käyttäytyminen taltioitiin kokeen aikana mikrofonien ja kameroiden avulla klo 19.00-05.00. Ponit ruokittiin iltaisin noin klo 20.30 ja aamulla noin klo 05.30. Ponit punnittiin digitaalisella hevosvaa’alla ennen kokeen alkamista ja jokaisen ruokintajakson jälkeen. Yhdellä kokeeseen osallistuneista poneista (Kille) syömiskäyttäytyminen merkittiin käsin videoilta 13 yön ajalta. Näitä havaintoja käytettiin järjestelmän tuottamien automaattisten mittausten luotettavuuden arviointiin.

Ruokintajaksojen aikataulua muutettiin käytännön syistä hieman aikaisemmin suunnitellusta, ja se toteutettiin seuraavasti:

  • 2.-15.2.: Heinäruokinta: iltaheinät (2 kg) karsinan lattialta
  • 16.-22.2.: Ponien totuttaminen olkeen
  • 23.2.-7.3.: Heinä- ja olkiruokinta: iltaheinät (1,5 kg) ja olki (0,5 kg) karsinan seinälle ripustettavista heinäsäkeistä
  • 8.-15.3.: Ponien totuttaminen heinätyynyihin
  • 16.-29.3.: Heinät (2 kg) karsinan lattialle laitettavista heinätyynyistä

Ruokinnassa käytetyn kuivan heinän sulavuus ja valkuaispitoisuus olivat kohtalaista työtä tekeville poneille sopivalla tasolla. Tallilla ponien energian saantia lisättiin antamalla poneille heinän lisäksi myös kauraa. Olki oli ravintoarvoltaan heinää selvästi heikompaa ja huonommin sulavaa. Korkean kuitupitoisuutensa vuoksi olki soveltuu hyvin hevosten vatsan täytteeksi, pureskelutarpeen tyydyttämiseen sekä ajankuluksi. Sekä heinän että oljen hygieeninen laatu oli aistinvaraisen arvion perusteella hyvä.

Karkearehujen analyysitiedot

Kuiva heinä

Kuiva-aine, rehusta 860 g/kg
D-arvo   655 g/kg ka
Kuitu (NDF) 582 g/kg ka
Raakavalkuainen 128 g/kg ka
Sulava raakavalkuainen 83 g/kg ka
Muuntokelpoinen energia 10,0 MJ/kg ka
Sokeri 153 g/kg ka

 

Kauran olki

Kuiva-aine, rehusta 874 g/kg
D-arvo 425 g/kg ka
Kuitu (NDF) 813 g/kg ka
Raakavalkuainen 38 g/kg ka
Sulava raakavalkuainen 2 g/kg ka
Muuntokelpoinen energia 6,8 MJ/kg ka
Sokeri  17 g/kg ka

 

Ruokintojen vaikutus ponien painoon

Ponien paino muuttui ruokintajaksojen aikana vain hieman, ja havaitut muutokset olivat pääosin muutamia kiloja ponia kohti (taulukko 1). Yksi poni kuitenkin lihoi noin kaksi kuukautta kestäneen kokeen aikana, ja sen painonmuutos ruokintakokeen alun ja lopun välillä oli +12 kg. Havaittuihin painon muutoksiin on voinut vaikuttaa se, milloin ponit olivat edellisen kerran syöneet, juoneet, ulostaneet tai virtsanneet ennen niiden punnitsemista.

Taulukko 1. Ponien painot (kg) lähtötilanteessa ja ruokintajaksojen jälkeen.

 

Punnitus 3.2.2026

(lähtötilanne ennen ruokintakokeen alkua)

Punnitus 23.2.2026

(olkeen totutusjakson jälkeen)

Punnitus 9.3.2026

(heinä+olki -jakson jälkeen)

Punnitus 31.3.2026

(heinätyyny-jakson jälkeen)
Apassi 380 383 383 378
Leevi 440 440 439 434
Tommi 383 386 388 395
Kille 383 387 382 380

 

Kille-ponin syömis- ja lepoaika eri ruokintajaksoilla

Kille-ponin syömiseen ja makuulla lepäämiseen käyttämä aika eri ruokintajaksoilla on esitetty taulukossa 2. Syömiseen käytetyssä ajassa oli vaihtelua eri ruokintajaksojen välillä. Osa tarjotusta oljesta jäi syömättä ja päätyi kuivikkeen joukkoon, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa havaittuihin syömisaikoihin. Makuulla lepäämiseen käytetty aika oli kaikilla ruokintajaksoilla noin 2-2,5 tuntia yössä.

Videolta käsin tarkistettujen öiden perusteella Killellä oli yön aikana tavallisesti 8-12 erillistä syöntijaksoa. Yksittäinen syöntijakso kesti tyypillisesti 7-12 minuuttia, mutta pisimmillään 1-2 tuntia. Syöntijaksojen välinen pisin tauko oli öisin 1,5-3 tuntia. Noin neljännes syömisestä tapahtui puolenyön jälkeen.

Taulukko 2. Kille-ponin syömiseen ja makuulla lepäämiseen käyttämä aika (klo 19.00-05.00) eri ruokintajaksoilla. Tulokset on esitetty ruokintajaksojen mediaaniarvoina ääni- ja kamerahavaintojen perusteella*.

Ruokintajakso Öiden lukumäärä (kpl) Syömiseen käytetty aika Makuulla lepäämiseen käytetty aika

Pelkkä heinä karsinan lattialta (2.–15.2.)
13 2 h 34 min 2 h 16 min
Heinä + olki heinäsäkistä (23.2.–7.3.) 13 3 h 15 min 1 h 57 min
Pelkkä heinä heinätyynyistä (16.–29.3.) 7 2 h 21 min 2 h 15 min

*Tulokset perustuvat 33 yöhön kaikkiaan 56 tallennetusta yöstä. Analyysiin otettiin mukaan vain ne yöt, joiden aikana kameratallenne kattoi vähintään 80 % tarkasteluajasta. Totutusjaksot on kuvattu kohdassa “Ruokintakokeen toteutuksesta”.

Kuinka hyvin Tallivahti-sovellus mittasi ponin syömistä ja lepoa? 

Kun yksittäisen ponin syömistä tunnistettiin pelkkien äänihavaintojen perusteella, järjestelmä tunnisti myös viereisissä karsinoissa olevien ponien syömisestä aiheutuvia ääniä. Järjestelmä arvioi pelkän äänen perusteella ponin syömiseen käyttämän ajan noin 1,2-1,7-kertaiseksi käsin määritettyyn syömisaikaan verrattuna. Videotallenteiden perusteella ylimääräinen tunnistettu syömisaika liittyi esimerkiksi tilanteisiin, joissa viereinen poni söi samalla, kun tarkasteltava poni makasi tai seisoi pää ylhäällä.

Kun äänihavainnot yhdistettiin karsinan yläpuolelle asennetun kameran havaintoihin, syömisaikaan ei laskettu niitä minuutteja, joina poni makasi tai sitä ei näkynyt kuvassa. Näin määritetty syömisaika vastasi kolmentoista yön aineistossa hyvin videolta käsin määritettyä syömisaikaa (34,7 h vs. 34,9 h). Yksittäisten öiden tuloksissa esiintyi kuitenkin vaihtelua, joten menetelmä soveltuu ainakin tässä vaiheessa paremmin kokonaisten ruokintajaksojen syömisaikojen kuin yksittäisten öiden tarkasteluun.

Juomista ei voitu mitata luotettavasti äänen perusteella. Äänimalli oli opetettu tunnistamaan juoma-automaatin täyttymisestä aiheutuva ääni, sillä varsinaista juomista ei voitu tunnistaa luotettavasti äänen perusteella. Myöskään levon aikaista hengitystä ei voitu tunnistaa riittävän luotettavasti äänihavaintojen perusteella. Tässä aineistossa videokameran avulla määritetty makuullaoloaika osoittautui äänihavaintoja käyttökelpoisemmaksi levon mittariksi.

Lisäksi yksilölliset erot voivat vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti hevoset syövät eri karkearehuruokintatavoilla. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että artikkelissa esitetty yksityiskohtainen käyttäytymisanalyysi perustuu vain yhden ponin aineistoon. Tämän vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina havaintoina.

Tässä selvityksessä syöntijaksojen määrä voitiin määrittää videolta käsin tehtyjen havaintojen avulla. Jatkossa tavoitteena olisi tunnistaa myös syöntijaksojen määrä ja ajoittuminen automaattisesti.

Brief summary in English

  • Detailed behavioural observations were based on one pony (Kille); therefore, the findings should be regarded as indicative.
  • Body weight remained relatively stable during the feeding trial, although one pony showed a weight gain of 12 kg.
  • Eating time in the detailed observations of Kille varied between feeding periods, ranging from 2 h 21 min (hay pillow) to 3 h 15 min (hay and straw feeding) per night.
  • Lying time remained at approximately 2–2.5 hours per night throughout the feeding trial.
  • Sound recordings alone overestimated the eating time of an individual pony because eating sounds from neighbouring ponies were also detected. When sound recordings were combined with information from the stall camera, the automatically determined eating time closely matched the hand-labelled video observations.
  • Drinking and resting breathing could not yet be measured reliably based on sound recordings alone.

© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow