Turpahihnan tyyppi vaikuttaa hevosen nenäluuhun kohdistuvaan paineeseen

Englantilaisessa pilottitutkimuksessa (Peters & Brassington, 2019) selvitettiin kolmen turpahihnatyypin vaikutusta hevosen suuhun kohdistuvan ohjasjännitteen suuruuteen ja hevosen nenäluuhun kohdistuvaan paineeseen, kun hevosella ratsastettiin käynnissä ja ravissa. Kaikki turpahihnat oli kiinnitetty suosituksen mukaisesti eli siten, että turpahihnan ja hevosen nenäluun väliin jää tyhjää tilaa ”kahden sormen” verran (mitta tarkistettiin ISES Noseband Taper Gauge -kartiomittarilla). Tutkimukseen osallistui kahdeksan harrastehevosta, joista jokainen ratsastettiin kolmea eri turpahihnaa suitsissa käyttäen. Kunkin hevosen ratsastajana toimi sen omistaja. Turpahihnan aiheuttama paine mitattiin Pliance-painejärjestelmällä (100 Hz) ja ohjasjännite tallennettiin Telerein-jännitysmittarilla (10 Hz).

Kuva 1. Kolmen eri turpahihnatyypin (Cavesson, Flash ja Drop) aiheuttama keskimääräinen paine ravissa (vihreä palkki) ja käynnissä (sininen palkki) (Peters & Brassington, 2019). Kuvan lähde: ISES, 17.1.2020. Would Your Horse’s Noseband Pass the Pressure Test?

Tulosten mukaan englantilainen perusturpahihna (Cavesson) aiheutti hevosen nenäluuhun merkitsevästi pienemmän paineen kuin kaksoisturpahihna (Flash) tai hannoverilainen turpahihna, jota kutsutaan usein ns. remonttihihnaksi (Drop). Hevosen turpaan kohdistui suurin paine kaksoisturpahihnaa käytettäessä, mutta ohjasjännitteessä ei havaittu merkitsevää eroa turpahihnatyyppien välillä.  Tutkijat arvioivat, että rajoittavampien turpahihnojen käytön aikana havaittu korkeampi nenäluuhun kohdistuva paine on seurausta hevosen suun liikkeistä ratsastuksen aikana. Yleinen käsitys siitä, että rajoittavammat turpahihnat (esim. kaksoisturpahihna ja hannoverilainen turpahihna) mahdollistavat kevyemmän ohjastuen, ei tämän selvityksen tulosten mukaan pidä välttämättä paikkaansa.

       

Kuva 2. Oikealla oleva kaksoisturpahihna ja keskellä oleva ”remonttiturpahihna” rajoittavat hevosen suun liikkeitä enemmän kuin vasemmalla oleva englantilainen turpahihna. Kuvan hevoset eivät liity Petersin ja Brassingtonin (2019) tutkimukseen.

Kireä turpahihna voi aiheuttaa hevoselle kipua ja vammoja

Suitsiin kiinnitettävä turpahihna on ratsuhevosilla yleisesti käytettävä lisävaruste, jonka käytön tavoitteena on tasapainottaa kuolainta, pitää hevosen suuta kiinni ja herkistää hevosta kuolaimen aiheuttamalle paineelle.  Turpahihnaa ei saa laittaa liian tiukalle, sillä kireä turpahihna rajoittaa pään verenkiertoa, hengitystä ja kielen liikkeitä, ja estää hevosta aukaisemasta suutaan. Kireä turpahihna aiheuttaa myös painetta hevosen niskaan. Lisäksi turpahihna voi painaa hevosen ihoa ja limakalvoa poskihampaiden reunaa vasten ja tehdä sinne haavaumia. (Miettinen, 2015).

Kansainvälinen, hevostieteisiin keskittynyt yhdistys ISES (International Society for Equitation Science) totesi marraskuussa 2019 julkaisemassaan kannanotossa, että hevosen turpahihna on kireällä, kun hevosen nenäluun ja turpahihnan väliin ei mahdu kahta aikuisen sormea. ISES suosittelee, että rajoittavien turpahihnojen käyttöön kiinnitetään huomiota kaikissa hevosurheilulajeissa. Hevosen suun aukominen ratsastuksen aikana tulisi yhdistyksen mukaan nähdä merkkinä joko hevosen kokemasta kivusta tai epämukavuudesta ratsastukseen tai varusteisiin liittyen tai koulutuksessa tehdyistä virheistä, ei hevosen kurittomuudesta.

 

Lisätietoa:

  • International Society for Equitation Science. ISES Position Statement on Restrictive Nosebands. ISES November 2019. www.equitationscience.com.
  • Miettinen, M., 2015. Kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitys ratsuhevosen suun terveydelle. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. 
  • Peters, J. & Brassington, R., 2019. Preliminary investigation into the effect of noseband design on rein tension and the force exerted on the frontal nasal plane. Proceedings of the 15 th International Equitation Science Conference, Bringing Science to the Stable, August 19th-21th, 2019, University of Guelph, Guelph, Ontario, Canada. Proceedings edited by:  Cordy DuBois, Katrina Merkies, Tina Widowski, Cathy Wentworth-Stanley. P. 42.

Materiaali on koottu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.

     

Päivitetty 24.4.2020

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.